Työllinen, työtön ja avoin työpaikka - tarinaa käsitteistä

Julkisuudessa puhutaan työllisistä, henkilötyövuosista, työttömistä ja avoimista työpaikoista. Käsitesumu on joskus aika sakeaa, joten käydään läpi keskeiset määritelmät ja katsotaan, kuinka paljon luvut eroavat toisistaan. Luvut ovat elokuulta 2026, ellei toisin mainita.

1 Työlliset

Sanalle työllinen on käytössä ainakin neljä eri määritelmää.

1.1 Työvoimatutkimus

Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksessa työllinen on henkilö, joka on tutkimusviikolla tehnyt työtä vähintään tunnin palkkaa tai yrittäjätuloa saadakseen tai on ollut tilapäisesti poissa työstään. Työvoimatutkimus on kyselyyn perustuva otostutkimus, ja luvut julkaistaan 15–74-vuotiaista.

Tällä määritelmällä työllisiä oli elokuussa 2026 yhteensä 2 628 000 (virhemarginaali ±32 000). Yksi tunti viikossa riittää, joten mukana ovat niin kokoaikaiset kuin muutaman tunnin keikkatyötä tekevät.

1.2 Työssäkäyntitilasto

Tilastokeskuksen työssäkäyntitilastossa työlliseen työvoimaan luetaan kaikki 18–74-vuotiaat, jotka olivat ansiotyössä vuoden viimeisellä viikolla. Tieto perustuu rekistereihin, kuten tulorekisteriin ja verottajan tietoihin. Henkilöä ei lueta työlliseksi, jos hän oli vuoden viimeisellä viikolla

• työttömänä työnhakijana työnhakijarekisterissä tai
• suorittamassa varusmies- tai siviilipalvelusta.

Työssäkäyntitilasto on kokonaistilasto eikä otos, mutta se kuvaa vain yhtä viikkoa vuodessa ja valmistuu selvästi työvoimatutkimusta hitaammin.

1.3 Kansantalouden tilinpito

Kansantalouden tilinpidossa, jolla mitataan esimerkiksi bruttokansantuotetta, työllisyyden käsite on hieman laajempi kuin työvoimatutkimuksessa.

• Työllisiä ovat kaikki, jotka osallistuvat kansantalouden tuotantorajojen sisällä tapahtuvaan tuotantoon.
• Mukaan lasketaan myös ulkomailla asuvat henkilöt, jotka työskentelevät Suomessa sijaitsevissa tuotantoyksiköissä, esimerkiksi rajatyöntekijät ja lyhytaikaiset kausityöntekijät. Työvoimatutkimus kattaa vain Suomessa vakituisesti asuvan väestön.

1.4 Valtiovarainministeriön vaikutusarviot

Työllinen on vaikutusarvioissa laskennallinen rakennelma. Lisätyöllinen viittaa laskelmien ja aiemman tutkimuksen pohjalta tehtyyn arvioon työllisyystoimien taloudellisesta vaikutuksesta.

Valtiovarainministeriön vaikutusarvioissa työllisellä tai lisätyöllisellä tarkoitetaan käytännössä laskentamallilla ennustettua työllisten määrn muutosta. Näin arvioitujen työllisten työaikajakauman ajatellaan olevan sama työllisillä keskimäärin. Työllinen voi siis tehdä osa-aikatyötä tai kokoaikatyötä.

1.5 Henkilötyövuosi ei ole työllinen

Henkilötyövuosi (HTV, engl. full-time equivalent, FTE) ei ole viides työllisen määritelmä vaan työpanoksen mittayksikkö. Se vastaa yhden henkilön koko vuoden työpanosta kokoaikatyössä. Kaksi puolipäiväistä työntekijää on kaksi työllistä mutta yksi henkilötyövuosi.

Työllisistä oli vuoden 2026 toisella neljänneksellä osa-aikaisia 493 000 eli 18,9 prosenttia. Suuruusluokan saa näkyviin karkealla esimerkkilaskelmalla: jos jokainen osa-aikainen tekisi puolikasta työaikaa, neljänneksen 2 600 000 työllistä vastaisivat noin 2 350 000 henkilötyövuotta. Henkilötyövuosina laskettu työllisyys on siis aina pienempi kuin työllisten lukumäärä, ja siksi “10 000 työllistä” ja “10 000 henkilötyövuotta” ovat eri väitteitä.

1.6 Entä työpaikkojen määrä?

Myöskään työpaikkojen lukumäärä ei ole sama asia kuin työllisten määrä. Työssäkäyntitilastossa alueen työpaikkojen määrä tarkoittaa alueella työssäkäyvien henkilöiden määrää. Kahta työtä tekevä lasketaan kerran, ja kahden osa-aikaisen jakama tehtävä on kaksi työpaikkaa.

2 Työttömät

Työttömiä tilastoivat sekä Tilastokeskus että työhallinto. Kumman luvut ovat oikein? Ekonomistin vastaus on kerrankin yksikätinen: molemmat. Luvut eroavat, koska määritelmä ja tiedonkeruutapa ovat erilaiset.

2.1 Työtön (Tilastokeskus)

Työvoimatutkimuksessa työtön on henkilö, joka on työtä vailla, on etsinyt työtä aktiivisesti edeltävien neljän viikon aikana ja voisi aloittaa työn kahden viikon kuluessa. Tämä on kansainvälisesti vertailukelpoinen ja virallinen työttömyysluku.

Työttömiä oli elokuussa 2026 yhteensä 262 000 (virhemarginaali ±23 000). Työttömyysasteen trendiluku oli 10,1 prosenttia. Trendi kannattaa mainita erikseen, koska kuukausiluvut heiluvat paljon kausivaihtelun takia: toukokuussa 2026 työttömiä oli 376 000 ja elokuussa 262 000, vaikka trendi liikkui samaan aikaan vain 10,8 prosentista 10,1 prosenttiin.

2.2 Työtön työnhakija (KEHA-keskus)

Työnvälitystilasto perustuu työvoimaviranomaisten asiakasrekisteriin. TE-toimistot lakkautettiin vuoden 2025 alussa, joten työnhakijat ovat nyt kuntien työllisyyspalvelujen asiakkaita ja tilaston julkaisee KEHA-keskus. Työtön työnhakija on henkilö, jolla ei ole työsuhdetta ja joka ei työllisty yritystoiminnassa. Kokoaikaisesti lomautetut luetaan työttömiin, päätoimiset opiskelijat eivät. Aktiivista työnhakua ei edellytetä.

Työttömiä työnhakijoita oli elokuun 2026 lopussa 329 600, joista kokoaikaisesti lomautettuja 12 000. Luku on 67 600 suurempi kuin Tilastokeskuksen työttömien määrä samalta kuulta. Koko katsaus löytyy Työllisyyskatsauksesta.

2.3 Laaja työttömyys

Laaja työttömyys tarkoittaa työttömien työnhakijoiden ja aktivointiasteeseen laskettavissa palveluissa olevien yhteismäärää. Näitä palveluita ovat esimerkiksi palkkatuki, työvoimakoulutus, kuntouttava työtoiminta ja omaehtoinen opiskelu työttömyysetuudella.

Palveluissa oli elokuun 2026 lopussa 68 700 työnhakijaa, ja laajan työttömyyden piirissä oli 398 400 henkilöä.

Samalta kuulta saadaan siis kolme eri käsitettä ja kolme eri lukua: 262 000, 329 600 ja 398 400. Suurin on noin puolitoistakertainen pienimpään verrattuna.

3 Avoimet työpaikat

Avoimissa työpaikoissa erot ovat vielä suurempia, koska määritelmän lisäksi vaihtelee se, mitataanko yhden päivän tilannetta vai koko kuukauden virtaa.

3.1 Tilastokeskus: tilanne yhtenä päivänä

Tilastokeskuksen määritelmä avoimelle työpaikalle on

Avoin työpaikka on kokonaan uusi työpaikka tai olemassa oleva työpaikka, johon työnantaja etsii aktiivisesti hoitajaa. Työpaikan on oltava haettavissa myös toimipaikan ulkopuolisille, ja se on suunniteltu täytettäväksi heti tai lähitulevaisuudessa.

Tiedot kerätään työnantajilta otostutkimuksella neljännesvuosittain, ja luku on poikkileikkaus yhdeltä päivältä. Avoimia työpaikkoja oli vuoden 2026 toisella neljänneksellä 29 600, mikä kuvaa kesäkuun ensimmäisen päivän tilannetta. Kausivaihtelu on suurta: maaliskuun alussa paikkoja oli 48 600.

3.2 Työmarkkinatori: kuukauden aikana ilmoitetut

KEHA-keskuksen työnvälitystilasto kertoo julkiseen työnvälitykseen eli Työmarkkinatorille ilmoitetut paikat. Elokuun 2026 aikana

• uusia avoimia työpaikkoja ilmoitettiin 32 900 ja
• kaikkiaan avoinna oli 53 900 työpaikkaa.

Kumpikaan ei ole poikkileikkaus. Ensimmäinen on kuukauden aikana tulleiden paikkojen virta, ja jälkimmäiseen lasketaan myös aiemmin ilmoitetut, yhä auki olleet paikat. Siksi niitä ei voi suoraan verrata kuun lopun työttömien työnhakijoiden määrään, joka on yhden päivän tilanne.

3.3 Kaikki ulkoisesti haettavat paikat

Kaikkia avoimia työpaikkoja ei ilmoiteta julkiseen työnvälitykseen. TEMin arvion mukaan julkisen työnvälityksen osuus ulkoisesti haettavista avoimista työpaikoista oli 40 prosenttia 2025. Jos osuus olisi yhä sama, elokuussa 2026 olisi ollut avoinna karkeasti 135 000 työpaikkaa (53 900 / 0,40). Samoin uusia avoimia työpaikkoja olisi ollut noin 82 000 (32 900 / 0,40).

Vain talon sisäisille hakijoille avoimet paikat jäävät kaikkien näiden lukujen ulkopuolelle.

3.4 Työpaikkailmoitukset

Työpaikkailmoitusten määrä on vielä yksi mittari. Se ei ole sama asia kuin avointen työpaikkojen määrä: yhdellä ilmoituksella voidaan hakea useaa työntekijää, ja sama paikka voi olla esillä monessa palvelussa.

Taustaa työpaikkojen syntymisestä löytyy TEMin selvityksestä Minne uudet työpaikat syntyivät vuonna 2022?

4 Yhteenveto: sama kuukausi, monta totuutta

Erilaisia käsitteitä on niin työllisistä, työttömistä kuin avoimista työpaikoista, ja ne poikkeavat toisistaan merkittävästi. Kun niitä yhdistelee sopivasti, tilastot saa tukemaan lähes mitä tahansa kantaa. Kokeillaan kysymyksellä “montako työtöntä on yhtä avointa työpaikkaa kohti?”

• 13,5, jos jaetaan laaja työttömyys (398 400) Tilastokeskuksen avoimilla työpaikoilla (29 600).
• 8,9, jos pysytään Tilastokeskuksen omissa käsitteissä (262 000 / 29 600).
• 4,9, jos Tilastokeskuksen työttömät jaetaan kuukauden aikana avoinna olleilla paikoilla (262 000 / 53 900).
• 3,2, jos nimittäjään otetaan arvio kaikista uusista haettavista paikoista (262 000 / 82 000).
• 1,9, jos nimittäjään otetaan arvio kaikista ulkoisesti haettavista paikoista (262 000 / 135 000).

Kaikki viisi lukua perustuvat viranomaistilastoihin, ja ero pienimmän ja suurimman välillä on noin seitsenkertainen. Kolmessa ciimeisessä verrataan lisäksi yhden hetken varantoa koko kuukauden virtaan. Kun seuraavan kerran näet työllisyysluvun tai avointen työpaikkojen määrän, kysy ensin: kenen määritelmä, miltä ajalta ja onko kyse poikkileikkauksesta vai virrasta.