Salibandyssä sillä on väliä, mistä veto lähtee. Tässä blogissa yritetään ymmärtää, mistä maalit syntyvät naisten F-Liigassa. Tulokset hieman yksinkertaistaen: läheltä vedetyt menevät maaliit, kaukaa vedetyt blokataan.

1 Laukaisudata

Osassa 1 analysoitiin miesten F-Liigaa. Nyt analysoidaan naisten F-Liigaa. Tarkastellaan seuraavaksi kauden tilannetta 2024-2025 maaliskuun puolivälissä. Tässä tulokset perustuvat kauden 2024-2025 naisten F-Liigan koko runkosarjan dataan.

2 Laukaisukartat

Salibandykentä koko on 20m x 40 m. Kuvio 1 näyttää maaliin menneiden vetojen tiheysjakauman, joka kertoo mistäpäin kenttää vedetyt vedot ovat päätyneet maaliin. Kuviossa 1 esitetään kentän hyökkäyspääty. Kuvio on samanlainen korkeuskäyrästö kuin maastokartasta löytyy, joten sitä on hyvä kutsua laukaisukartaksi. Kuvion 1 perusteella on selvää, että paras paikka tehdä maaleja on heti maalin edustalla. Tätä aluetta kutsutaan maalialueeksi, eikä syyttä.

Kuvio 1. Mistä päin kenttää maaleja on tehty.

Kuvio 2 näyttää mistäpäin kenttää on lauottu. Kun Kuviota 1 vertaa Kuvioon 2, näkyy selvä ero. Maaleja syntyy pääasiassa läheltä maalia (Kuvio 1), pidemmältä ammutut menevät usein ohi (Kuvio 4), ne torjutaan (Kuvio 3) tai ne blokataan (Kuvio 5).

Noin 13 prosenttia kaikista vedoista lähtee maalialueelta, mutta maaleista sieltä syntyy 30 prosenttia. Osuudet ovat lähes samat kuin miehillä (12 prosenttia ja 28 prosenttia).

Kuvio 2. Kaikki laukaukset. Kaavio näyttää laukausten lähtöpaikan tiheysjakauman.

Verrattuna miesten laukaisupaikkoihin, ampuvat naiset lähempää maalia ja enemmän keskisektorista. Tämä toki on järkevääkin, koska tällöin maalejakin syntyy enemmän.

Kuvio 3. Laukaukset kohti maalia.

Kuviot 4 ja 5 näyttävät, että laukauksia ammutaan paljon maalin edustan lisäksi jääkiekkokiellä B-pisteiltä, mutta niistä ei tulosta juuri synny. Tämä myös selittää kuvioiden 1 ja 2 eron.

Kuvio 4. Laukaukset ohi.

Erityisesti kaukaa vedetyt laukaukset blokataan kertoo Kuvio 5. Maalialueelta lauotuista vain pieni osa blokataan.

Kuvio 5. Blokatut laukaukset.

3 Etäisyyden vaikutus maaleihin

Etäisyyden kasvaessa maalista on vaikeampi tehdä maalia (Kuvio 6). Blokattujen laukausten osuus kasvaa etäisyyden kasvaessa. Ohilaukausten osuus säilyy jotakuinkin vakiona yli 4 metrin etäisyyksillä. Hieman yllättäen torjuntojen osuus on korkeimillaan hieman alle 2 metrin etäisyydellä. Tätä pienemmillä etäisyyksillä maalivahdin reaktiot eivät ilmeisesti riitä torjuntaan ja pidemmillä etäisyyksillä blokkausten osuus kasvaa niin paljon, että se vähentää torjuntojen osuutta. Nämä tulokset vastaavat hyvin havaintoja miesten tilastoista.

Yli 1,5 metriä pidemmillä etäisyyksillä maalien ja blokattujen laukausten osuus yhteensä kaikista laukauksista on jotakuinkin vakio 50 prosenttia kaikista laukauksista.

Kuvio 6. Miltä etäisyydeltä tapahtuu laukaukselle mitä.

Samalla tavoin maaliin menneiden laukausten kumulaativinen osuus etäisyyden suhteen kasvaa selvästi nopeammin kuin kaikkien laukausten. Tämäkin kertoo siitä, että maaleissa läheltä ammutut laukaukset korostuvat.

Kuvio 7. Etäisyyden vaikutus maalille asti päässeiden laukausten vaikutukseen.

Kuvio 7 näyttää, miten maalien synty riippuu etäisyydestä. Huolimatta siitä, että alle 2,5 metristä ammutaan vähän, syntyy maaleja siltä etäisyydeltä hyvällä prosentilla, kuten myös kuvio 6 näyttää.

Samalla tavoin maaliin menneiden laukausten kumulaativinen osuus etäisyyden suhteen kasvaa selvästi nopeammin kuin kaikkien laukausten (Kuvio 8). Tämäkin kertoo siitä, että maaleissa läheltä ammutut laukaukset korostuvat.

Kuvio 8. Etäisyyden vaikutus maalien syntyyn kumulatiivisesti.

4 Kulman vaikutus maaleihin

Se, mistä kulmasta laukaus tulee, vaikuttaa maalin syntyyn. Laukaisukulmissa korostuu kolme piikkiä: keskeltä ja B-pisteiltä. Maalit tehdään pääosin keskeltä, mutta hieman yllättäen vasemmalta laidalta tehdään enemmän maaleja kuin oikealta. Samoin maaleja tehdään enemmän suurista kulmista kuin aiempien kuvien perusteella odottaisi.

Kuvio 9. Mistä kulmasta tapahtuu laukaukselle mitä.

5 Joukkueiden väliset erot

Joukkueiden laukauskartoissa on selviä eroja. Koovee ja ÅIF laukovat erityisesti läheltä. TPS:n laukaisukartassa näyttää olevan Minni Hiiren korvat.O2-Jyväskylä ja SSRA taas laukovat lähinnä maalialueen ulkopuolelta.

Kuvio 10. Kaikki laukaukset.

Joukkueiden maalikartat ovat enemmän samanlaisia kuin vetokartat. Kuitenkin PSS:n maalikartta näyttää poikkeavalta. Se näkyy myös siinä, että PSS:llä on matalin osuus maaleista tehtynä maalialueelta. Samalla tavoin SaiPa tekee maalinsa hieman kauempaa. Koovee taas tekee yli 41 prosenttia maaleista maalinedustalta.

Kuvio 11. Maalit.

Maaleista Koovee tekee yli 41 prosenttia ja Classic ja ÅIF tekevät noin 35 prosenttia maaleista maalialueelta. Näillä kolmella myös vedoista muita korkeampi osuus lähteee maalialueelta. Heikoin tässä on PSS, jonka maaleista vain yksi viidestä tehdään maalialueelta. Tämä näkyy selvästi myös Kuviosta 11.

Saipa tekee 21 prosenttia maaleista maalialueelta, vaikka vedoista sieltä lähtee alle 7 prosenttia. Saipalla maaliin menneiden vetojen keskietäisyys on kaikista joukkueista suurin. ÅIF:llä taas pienin.

Taulukko 1. Mikä osuus vedoista ja maaleista ammutaan 4m x 5m maalialueelta. Mukana myös tieto vetojen ja maalilaukausten keskietäisyydestä.