Salibandyliitto jakaa F-Liigan maalitilastoja ottelukohtaisesti. Niistä näkyy kiinnostavia asioita, mutta jakaumat puuttuvat. Tässä blogissa yritetään ymmärtää, mistä maalit syntyvät miesten F-Liigassa. Maaleissa vedon paikalla on väliä. Läheltä vedetyt menevät maaliit, kaukaa vedetyt blokataan.

1 Laukaisudata

Tässä analysoitu data on peräisin F-Liigan tulospalvelusta. Siellä jaetaan tietoa siitä, mistä päin kenttää on vedetty ja onko veto suuntautunut kohti maalia, mennyt maaliin, blokattu tai mennyt ohi. Syvempi datan analyysiä sivuilta kuitenkin on niukasti.

Tarkastellaan seuraavaksi kauden tilannetta 2024-2025 maaliskuun puolivälissä. Vastaavan analyysin voi toki tehdä mille ajanhetkelle tahansa. Tässä tulokset perustuvat vain kauden 2024-2025 miesten F-Liigan dataan. Aineistona on kauden 2024-25 koko runkosarja.

2 Laukaisukartat

Salibandykentä koko on 20m x 40 m. Kuvio 1 näyttää maaliin menneiden vetojen tiheysjakauman, joka kertoo mistäpäin kenttää vedetyt vedot ovat päätyneet maaliin. Kuviossa 1 esitetään kentän hyökkäyspääty. Kuvio on samanlainen korkeuskäyrästö kuin maastokartasta löytyy, joten sitä on hyvä kutsua laukaisukartaksi. Kuvion 1 perusteella on selvää, että paras paikka tehdä maaleja on heti maalin edustalla. Tätä aluetta kutsutaan maalialueeksi, eikä syyttä.

Kuvio 1. Mistä päin kenttää maaleja on tehty.

Kuvio 2 näyttää mistäpäin kenttää on lauottu. Kun Kuviota 1 vertaa Kuvioon 2, näkyy selvä ero. Maaleja syntyy pääasiassa läheltä maalia (Kuvio 1), pidemmältä ammutut menevät usein ohi (Kuvio 4), ne torjutaan (Kuvio 3) tai ne blokataan (Kuvio 5).

Noin 12 prosenttia kaikista vedoista lähtee maalialueelta, mutta maaleista sieltä syntyy 28 prosenttia.

Kuvio 2. Kaikki laukaukset. Kaavio näyttää laukausten lähtöpaikan tiheysjakauman.

Kuvio 3. Laukaukset kohti maalia.

Kuviot 4 ja 5 näyttävät, että laukauksia ammutaan paljon maalin edustan lisäksi jääkiekkokiellä B-pisteiltä, mutta niistä ei tulosta juuri synny. Tämä myös selittää kuvioiden 1 ja 2 eron.

Kuvio 4. Laukaukset ohi.

Erityisesti kaukaa vedetyt laukaukset blokataan kertoo Kuvio 5. Maalialueelta lauotuista vain pieni osa blokataan.

Kuvio 5. Blokatut laukaukset.

Laukaisukartat kertovat, että maaleista suuri osa syntyy läheltä.

3 Etäisyyden vaikutus maaleihin

Etäisyyden kasvaessa maalista on vaikeampi tehdä maalia (Kuvio 6). Blokattujen laukausten osuus kasvaa etäisyyden kasvaessa. Ohilaukausten osuus säilyy jotakuinkin vakiona yli 4 metrin etäisyyksillä. Hieman yllättäen torjuntojen osuus on korkeimillaan hieman alle 2 metrin etäisyydellä. Tätä pienemmillä etäisyyksillä maalivahdin reaktiot eivät ilmeisesti riitä torjuntaan ja pidemmillä etäisyyksillä blokkausten osuus kasvaa niin paljon, että se vähentää torjuntojen osuutta.

Yli 1,5 metriä pidemmillä etäisyyksillä maalien ja blokattujen laukausten osuus yhteensä kaikista laukauksista on jotakuinkin vakio 50 prosenttia kaikista laukauksista.

Kuvio 6. Miltä etäisyydeltä tapahtuu laukaukselle mitä.

Kuviossa 7 “laukauskohti” tarkoittaa oleellisesti torjuttujen laukausten osuutta kaikista niistä laukauksista, jotka joko torjutaan tai menevät maaliin. Siitä näkee, että torjuntaprosentti on luokkaa 20-25, kun vedot lähtevät alle 1,5 metrin päästä maalista. Siitä aina 4 metriin torjuntaprosentti on noin 35, mistä torjuntojen osuus kasvaa kohti 85 prosenttia 16 metriin päässä maalilta. Torjuntojen osuus kaikista maalille asti tulleista vedoista siis kasvaa etäisyyden kasvaessa, toisin kuin kuvio 6 antoi ymmärtää.

Kuvio 7. Etäisyyden vaikutus maalille asti päässeiden laukausten vaikutukseen.

Kuvio 8 näyttää, miten maalien synty riippuu etäisyydestä. Huolimatta siitä, että alle 2,5 metristä ammutaan vähän, syntyy maaleja siltä etäisyydeltä hyvällä prosentilla, kuten myös kuvio 6 näyttää.

Samalla tavoin maaliin menneiden laukausten kumulaativinen osuus etäisyyden suhteen kasvaa selvästi nopeammin kuin kaikkien laukausten (Kuvio 8). Tämäkin kertoo siitä, että maaleissa läheltä ammutut laukaukset korostuvat.

Kuvio 8. Etäisyyden vaikutus maalien syntyyn kumulatiivisesti.

4 Kulman vaikutus maaleihin

Se, mistä kulmasta laukaus tulee, vaikuttaa maalin syntyyn. Laukaisukulmissa korostuu kolme piikkiä: keskeltä ja B-pisteiltä (Kuvio 9).

Kuvio 9. Kaikki laukaukset.

Maalit tehdään pääosin keskeltä. Maaleja tehdään kuitenkin myös jonkin verran suurista kulmista.

Kuvio 10. Maalit.

5 Joukkueiden väliset erot

Joukkueiden laukauskartoissa on selviä eroja (Kuvio 11). Oilers laukoo paljon oikealta läheltä laitaa, ja saakin sieltä jonkin verran maaleja. Kuitenkin Oilersilla maalit painottuvat maalinalueelta vedettyihin. OLS laukoo hyvin eri tavalla kuin muut joukkueet: sen laukaukset lähtevät korostetusti maalialueelta ja sen edustalta painottuen vasempaan laitaan.

Kuvio 11. Kaikki laukaukset.

Joukkueiden maalikartat ovat enemmän samanlaisia keskenään kuin laukauskartat. Maalit tehdään keskittyen maalialueeseen, ehkä LASBia lukuunottamatta. LASB tekee samaa tahtia maaleja myös vasemmalta laidalta kuin maalialueelta.

Kuvio 12. Maalit.

OLS ja EräViikingit tekevät 37 prosenttia maaleistaan maalialueelta. Muilla joukkueilla osuus on selvästi alempi. Kärkijoukkueet Classic, Krp, Indians ja Oilers tekevät vain noin 26 prosenttia maaleista maalialueelta. Tämäkin on reilusti korkeampi kuin maalialueelta ammuttujen vetojen osuus 11-14 prosenttia.

Taulukko 1. Mikä osuus vedoista ja maaleista ammutaan maalialuen 4m x 5m alueelta. Mukana myös tieto vetojen ja maalilaukausten keskietäisyydestä.

Oilers ampuu joukkueista keskimäärin kauimpaa maalista. Myös maaliin menneiden vetojen keskimääräinen etäisyys maalista on suurin.