Kirjoituksessa arvioidaan sitä, miten suomalaisten määrä kehittyy jatkossa. Hurjimmissa ennusteissa kerrotaan, että suomalaiset ovat kuolemassa sukupuuttoon. Näin ei kuitenkaan ole. Suomalaiset eivät ole kuolemassa sukupuuttoon.

1 Suomalaistaustaisten määrä

Väestö määrä ja rakenne muuttuvat hitaasti. Syntyvyyden muutos vaikuttaa hitaasti mutta vääjäämättömästi. Samoin nettomaahanmuutto voi muokata väestön määrää, jos sen taso on esimerkiksi pysyvästi korkea. Nettomaahanmuuton määrä on vaihdellut nopeasti viime vuosina. Kuolleisuus on pienentynyt pikkuhiljaa. Näiden tekijöiden seurauksena väestöennusteiden pitkän aikavälin ennusteet väestön määrästä on muuttunut rajusti aiemmasta.

Syntyvyys on Suomessa laskenut lahes yhtäsoittoa vuodesta 2010 alkaen (Kuvio 1).

Kuvio 1. Kokonaishedelmällisyysluku Suomessa vuosina 1990-2024.

Kokonaishedelmällisyys vaikuttaa voimakkaasti väestömäärän, kuten Kuvio 2 osoittaa.

Kuvio 2. Kokonaishedelmällisyysluvun vaikutus väestönmäärään Suomessa.

2 Suomalaistaustaisten määrä

Jos halutaan ymmärtää suomalaistaustaisten määrää ja sen muutoksia, on tärkeää määritellä suomalaistaustainen täsmällisesti. Tässä kirjoituksessa käytetään Tilastokeskuksen määritelmää suomalaistaustaiselle henkilölle. Suomalaistaustaisen henkilön vanhemmista vähintään toinen on syntynyt Suomessa, kun taas ulkomaalaustaustaisella näin ei ole.

Reaalimaailmassa suomalaistaustaiset eivät ole kuolemassa sukupuuttoon nykyiselläkään syntyvyydellä.

Kuvio 1. Väestön rakenne perusoletuksilla (tfr 1,252 ja nettomaahanmuutto 28 400/v) jaoteltuna suomalais- ja ulkomaalaistaustaisiin.

Kokonaishedelmällisyysluku kertoo, montako lasta yksi nainen saa elämänsä aikana. Jos tarkastellaan suljettua populaatiota, pitäisi kokonaishedelmällisyysluvun olla hieman yli kaksi, jotta väestö ei ala pienentyä. Luvun pitäisi olla hieman yli kaksi, koska osa jälkeläisistä kuolee ennen kuin he saavat itse lapsia. Laskelmassa kokonaishedelmällisyysluku on 1,252 lasta naista kohden. Nettomaahanmuutto on noin 28400 hlö vuodessa perustuen vuoden 2025 alkuvuoden lukuihin skaalattuna vuositasolle.

Tässä laskelmassa ulkomaalaistaustaisten lastenlapset ovat suomalaistaustaisia, koska heidän vanhempansa ovat syntyneet Suomessa. Tämä seuraa suoraan suomalaistaustaisen määritelmästä.

3 Etnonationalistinen näkökulma

Toinen mahdollinen tapa käsitellä suomalaisia olisi tarkastella vain tämän hetken suomalaistaustaisia ja kylmästi olettaa heidän olevan täysin endogeeninen joukko, joka ei mene naimisiin muualta tulleiden kanssa. Tämä on toki melko synkkä ihmiskuva.

Entä jos rajoitutaan tarkastelemaan vain nykyisiä suomalaistaustaisia ja heidän jälkeläisiänsä? Tässä tapauksessa kuva on synkempi. Kuvio 2 esittää tilannetta, jossa maahanmuutto on yhtä suurta kuin maastamuutto ja ulkomaalaistaustaisista ei voi tulla suomalaistaustaisia.

Kuvio 2. Väestön rakenne olettaen nettomaahanmuuton olevan nolla ja tfr 1,251 jaoteltuna suomalais- ja ulkomaalaistaustaisiin.

2200-luvulla etnonationalistisessa skenaariossa suomalaistaustaisia on erittäin vähän. Matala syntyvyys ja maahanmuuton puute vaikuttaa väestön kokonaismäärään. Tässä skenaatiossa suomalaistaustaiset kuolevat pikku hiljaa pois.

Skenaario kuvaa tilannetta, että suljetussa populaatiossa, jonka syntyvyys alittaa uusiutumistason, väestö väistämättä vähenee. Toisin kuin perusennusteessa, populaatiosta muodoteta parisuhteita populaation ulkopuolelta peräisin olevien kanssa eivätkä toisen polven maahanmuuttajat saa suomalaistaustaisia jälkeläisiä, koska uusia maahabmuuttajia ei ole.

4 Aleneva syntyvyys

Kokonaishedelmällisyysluku on laskenut jo pitkään (Kuvio 1). Oletetaan seuraavassa, että kokonaishedelmällisyysluku jatka pienentymistä nykytasolta (1,251) tahdilla -0,05 vuodessa aina siihen asti kunnes se saavuttaa tason 0,5. Suomalaistaustaisten määrä laskee tässä skenaariossa matalalle tasolle, mutta ei häviä kokonaan ainakaan ennen vuotta 2300 (Kuvio 5).

Kuvio 5. Väestön rakenne olettaen nettomaahanmuuton olevan 28 400/v ja kokonaishedelmällisyysluvun laskevan vuosittain jaoteltuna suomalais- ja ulkomaalaistaustaisiin.

Aleneva syntyvyys tarkoittaa hyvin matalaa suomalaistaustaista väestöä tulevaisuudessa. Jos nettomaahanmuutto säilyy korkeana, tulee suurin osa Suomen väestöstä olemaan ulkomaalaistaustaista.

5 Johtopäätökset

Syntyvyyden lasku vähentää väestön määrää Suomessa. Suomalaistaustaisten määrä alenee, mutta jos maahanmuutto säilyy kohtuullisena, myös suomalaistaustaiset säilyvät jatkossakin merkittävänä joukkona. Suomalaiset eivät kuole sukupuuttoon.