Eläkeikä 70 vuoteen kerralla
Published:
Mitä tapahtuisi, jos vanhuuseläkeikä nostettaisiin 70 vuoteen? Blogissa laskelmia elinkaarimallilla siitä, millaisia vaikutuksia eläkemenoon, kotitalouksien nettotuloihin, työntekoon ja julkiseen talouteen tällä muutoksella olisi.
1 Eläkeikä
Vuonna 1962 syntyneille alin eläkeikä on 65 vuotta. Ikä, jonka jälkeen palkkatuloja ei tarvitse vakuuttaa, on tänä vuonna 70 vuotta. Eläkeikä riippuu Suomen työeläkejärjestelmässä ikäluokasta. Tavoitteena on pitää työssäoloajan ja eläkkeelläoloajan suhde vakiona. Käytännössä tämä tarkoittaa, että eläkeikä on kytketty elinajanodotteeseen, mutta ei suinkaan täysimääräisesti.
Elinaikakertoimella pidetään eri ikäluokkien saamien yksikköeläkkeiden eläke-etuudet pääoma-arvot samana. Tässä logiikkana on se, että pidempi eläkkeelläoloaika pienentää kuukausieläkettä, jolloin pääoma-arvo on sama. Vuoden 2017 eläkeuudistuksessa sovittiin, että elinaikakertoimessa huomioidaan vanhuuseläkeiän muutos sen jälkeen kun alin vanhuuseläkeikä saavuttaa 65 vuotta.
Alin vanhuuseläkeikä on eläkealkavuuden osalta dominoiva ikä (Kuvio 1).
Kuvio 1. Työeläkkeelle siirtyneiden osuus vakuutetuista vuosina 2013, 2022 ja 2023, %. Lähde: ETK
Eläketurvakeskus (2024) arvioi, että “vuonna 2022 vanhuuseläkkeen alaikärajan täyttivät vuonna 1958 syntyneet, joilla ikäraja oli 64 vuotta. Tuolloin se nosti merkittävästi 64-vuotiaiden eläkkeelle siirtymistä. Vuonna 2023 ikäraja nousi edelleen, mikä laski 64-vuotiaana eläkkeelle siirtyneiden osuutta ikäluokasta.”
2 Vanhuuseläkeikä 70 vuoteen
Helsingin Sanomissa argumentoitiin, että alin vanhuuseläkeikä pitäisi nostaa 70 vuoteen. Jutussa laskeskeltiin, että tällä tavalla valtio saa lisätuloja ja eläkejärjestelmä tulee entistä kestävämmäksi. Suuruusluokka arvioille oli 9 miljardia euroa vuodessa. Laskelmassa ei huomioitu kaikkia tekijöitä. Tässä blogissa yritetään tehdä hieman tarkempi arvio siitä, millaisia vaikutuksia talouteen ja työntekoon eläkeiän nostolla 70 vuoteen olisi.
Sen nosto hyvin todennäköisesti kasvattaisi työtekoa. Kaikki vanhuuseläkeiän saavuttavat eivät kuitenkaan työllistyisi, mikä helposti näkyisi iän mukaan kasvavana työttömyytenä. Myös työkyvyttömyyseläkeläisten määrä lisääntyisi rajusti.
Vaikutuksia eläkekertymään tulisi kahta kautta: pidemmät työurat toisivat korkeampia eläkekarttumia ja elinaikakertoimen lievennys kasvattaisivat alkavia eläkkeitä. Siirtymäajan jälkeen eläkeiän nosto itse asiassa tarkoittaisi korkeampaa eläkemenoa. Osa alemman vanhuuseläkeiän saavuttaneista toki ehtii kuolla ennen 70 vuoden vanhuuseläkeiän saavuttamista.
On intuitiivisesti hieman hankalaa arvioida erilaisten tekijöiden vailkutusta kokonaistalouteen. Joten testataan ajatusta mallilla.
3 Elinkaarimalli
Elinkaarimalli kuvaa sitä, miten ihmiset tekevät päätöksiä elinkaarensa aikana. Tässä tarkastelu malli perustuu KAK:ssa julkaistuun malliin Tanskanen ja Kotamäki. Siinä tarkastellaan suurta joukkoa agentteja, jotka pyrkivät maksimoimaan hyötynsä epävarmassa maailmassa. Malli kuvaa hyvin yksityiskohtaisesti Suomen sosiaaliturvaa ja työmarkkinaa.
Kuvio 1. Elinkaarimallin populaation jakautuminen tiloihin.
Laskelmassa oletamme, että joustava eläkeikä on väli 70-71 vuotta, sairauspäivärahaa maksetaan 70 ikävuoteen asti, alin työttömyysputki-ikä on 68 ja alin osittaiselle varhennetulle vanhuuseläkkeelle pääsee 66-vuotiaana. Ansiosidonnaista työttömyysturvaa maksetaan 70 ikävuoteen asti. Jos näitä tai vastaavia oletuksia ei tee, on näiden etuuslajien vaikutus tuloksiin suuri.
4 Arvio vanhuuseläkeiän nostamisesta 70 vuoteen
4.1 Työnteko
| Tila | Eläkeikä 70 v (htv) | Nykytila (htv) | Ero (htv) |
|---|---|---|---|
| Töissä 18-62 | 2,001,538 | 1,988,722 | 12,817 |
| Töissä | 2,200,147 | 2,090,101 | 110,046 |
| Töissä 63+ | 198,608 | 101,379 | 97,229 |
| Töissä & eläke | 11,483 | 31,898 | -20,415 |
| osa-aikatyö | 313,806 | 235,588 | 78,218 |
| kokoaikatyö | 1,886,341 | 1,854,513 | 31,828 |
| Disabled | 280,815 | 155,072 | 125,743 |
Taulukko 1. Henkilövuosia töissä väestötasolla.
Eläkeiän nostaminen 70:een vuoteen vaikuttaisi työntekoon. Verrrattuna nykytilanteeseen, eläkeiän nopea nosto kasvattaisi ikääntyneiden työllisyyttä. Työllisiä olisi mallissa noin 100 000 enemmän ja vanhuuseläkeläisiä 360 tuhatta vähemmän kuin nykytilassa. Työkyvyttömyyseläkeläisiä olisi 125 000 enemmän.
Kuvio 2. Verrataan työllisyysastetta nykymallissa ja 70-vuoden eläkeikämallissa.
Se myös kasvattaisi reippaasti työttömyyttä ikääntyneillä. Työttömyys kuitenkin samalla siirtyisi nykyistä enemmän lähemmäs 70 ikävuotta. Mallinnuksessa vanhuuseläkeiällä on vahva signaalivaikutus, mikä osin selittää tuloksia. Lisäksi tuloksiin vaikuttaa voimakkaasti osittainen varhennettu vanhuuseläke, joka tässä laskelmassa on nostettu 65 ikävuoteen. Työttömyysputkeen laskelmassa pääsee 68 vuotiaana, mikä myös vaikuttaa utloksiin.
Kuvio 3. Verrataan työllisyysasteita ikäluokittain nykymallissa ja 70-vuoden eläkeikämallissa.
Työkyvyttömyys kasvaisi eläkeiän noston vuoksi merkittävästi. Yli kolmannes 65 vuotta täyttäneistä päätyisi työkyvyttömyyseläkkeelle ennen 70 vuoden vanhuuseläkeiän täyttämistä.
Kuvio 4. Työkyvyttömäksi joutuneiden osuus ikäluokittain nykymallissa ja 70-vuoden eläkeikämallissa.
4.2 Menot ja tulot
Taulukon 1 mukaan palkkasumma kasvaisi 7,8 miljardia euroa vuodessa. Muutos olisi merkittävä. Suhteellisesti eniten kasvaisi osa-aikatyö. Julkinen talous vahvistuisi nettona noin 2 miljardia euroa vuodessa ja kotitalouksien tulot kasvaisiva keskipitkällä aikavälillä merkittävästi. Tätä selittää erityisesti se, että eläkkeet olisivat suuremmat kahdesta syystä: elinaikakerroin lievenisi merkittävästi ja myös karttuma kasvaisi työurien pidentyessä. Tämä hyödyttäisi eläkejärjestelmää lyhyellä aikavälillä, mutta pitkällä aikavälillä eläkemeno kasvaisi merkittävästi.
| Eläkeikä 70 (e/y) | Nykytila (e/y) | ero (e/y) | |
|---|---|---|---|
| palkkasumma | 114,347,703,563.98 | 107,739,422,627.94 | 6,608,280,936.04 |
| palkkasumma, ei eläkkeellä | 113,850,963,864.45 | 106,103,272,037.90 | 7,747,691,826.55 |
| palkkasumma, eläkkeellä | 496,739,699.53 | 1,636,150,590.04 | -1,139,410,890.51 |
| palkkasumma, osa-aikatyö | 14,341,010,138.48 | 10,476,766,521.18 | 3,864,243,617.30 |
| palkkasumma, kokoaikatyö | 100,006,693,425.51 | 97,262,656,106.76 | 2,744,037,318.74 |
| Valtion ansiotulovero | 22,627,995,114.03 | 19,183,881,504.40 | 3,444,113,609.63 |
| Kunnallisvero | 10,277,902,789.26 | 8,945,826,445.95 | 1,332,076,343.31 |
| YLE-vero | 597,974,327.19 | 551,422,419.26 | 46,551,907.93 |
| Työntekijän eläkemaksu | 8,436,303,210.08 | 8,117,284,020.22 | 319,019,189.86 |
| Työnantajamaksut, eläkkeet | 20,475,436,817.48 | 19,432,293,790.86 | 1,043,143,026.63 |
| Työnantajamaksut, yhteensä | 24,614,823,686.50 | 23,332,460,889.99 | 1,282,362,796.51 |
| ALV | 21,356,171,461.30 | 19,763,242,195.55 | 1,592,929,265.75 |
| Verot ja veronluonteiset maksut | 91,302,544,403.93 | 83,024,163,147.43 | 8,278,381,256.50 |
| Julkinen talous, netto | 34,731,242,321.50 | 33,507,769,448.07 | 1,223,472,873.43 |
| Kotitalouksien nettotulot | 104,644,593,662.75 | 97,664,975,231.24 | 6,979,618,431.51 |
Taulukko 2. Etuuslajeittainen erottelu tuloksista.
| Eläkeikä 70 (e/y) | Nykytila (e/y) | ero (e/y) | |
|---|---|---|---|
| Etuudet, yhteensä | 56,571,302,082.43 | 49,320,250,642.53 | 7,251,051,439.90 |
| Työttömyyspäivärahat | 3,966,457,646.79 | 3,424,070,852.59 | 542,386,794.20 |
| Asumistuki | 1,483,198,925.54 | 1,461,658,023.65 | 21,540,901.89 |
| Sairauspäiväraha | 1,637,520,663.73 | 1,400,352,315.16 | 237,168,348.56 |
| Toimeentulotuki | 1,309,314,727.55 | 1,221,129,660.75 | 88,185,066.80 |
| Työeläkemeno | 41,965,303,213.34 | 35,269,596,916.66 | 6,695,706,296.69 |
| Kansaneläkemeno | 1,441,361,819.19 | 1,831,623,956.85 | -390,262,137.66 |
| Takuueläke | 417,571,895.98 | 496,061,847.18 | -78,489,951.19 |
| Eläkkeet, yhteensä | 43,824,236,928.52 | 37,597,282,720.68 | 6,226,954,207.84 |
Taulukko 3. Etuuslajeittainen erottelu tuloksista.
Näiden laskelmien mukaan on vaikea päätyä samaan tulokseen kuin HS, että vanhuuseläkeiän nostaminen säästäisi 9 miljardia euroa vuodessa. Erona laskelmissa on se, että HS oletti elinaikakertoimen säilyvän nykyisellään, vaikutusten olevan vähäisiä työkyvyttömyyseläkkeeseen ja työttömyyteen. Eläkeiän nosto olisi tulonsiirto eläkejärjestelmältä muulle julkiselle sektorille kahta kautta: muu etuusmeno pienenisi ja eläkemeno kasvaisi, mutta verotulot kasvaisivat merkittävästi, kun taas eläkemaksut eivät kasvaisi yhtä paljon.
5 Johtopäätökset
Vanhuuseläkeiän merkittävä nopea nostaminen ei ole automaattinen pikavoitto julkiselle taloudelle. Vaikka työntarjonta lisääntyisikin noston seurauksena, aiheuttaisi nosto merkittäviä sosiaaliturvakustannuksia sekä välittömästi että pidemmällä viivellä. Kokonaisuutena nosto voisi olla julkisesta taloutta vahvistava asia, mutta tämä riippuu voimakkaasti siitä, kuinka hyvin nykyisen vanhuuseläkeiän täyttäneet työllistyisivät.
Lähteitä
Tanskanen, A.J, ja Kotamäki, M. Lafferin käyrä heterogeenisessa populaatiossa – ja miksi verolajilla on väliä (2021) Kansantaloudellinen aikakauskirja 117: 383-406. https://www.taloustieteellinenyhdistys.fi/wp-content/uploads/2021/10/KAK_3_2021_WEB-53-76.pdf
Eläketurvakeskus (2025). Työeläkeindikaattorit 2024 - Työeläkkeet nyt ja tulevaisuudessa. https://www.julkari.fi/handle/10024/149934