Eläkeikä 70 vuoteen
Published:
Mitä tapahtuisi, jos vanhuuseläkeikä nostettaisiin 70 vuoteen? Blogissa laskelmia elinkaarimallilla siitä, millaisia vaikutuksia eläkemenoon, kotitalouksien nettotuloihin, työntekoon ja julkiseen talouteen tällä muutoksella olisi.
1 Eläkeikä
Vuonna 1962 syntyneille alin eläkeikä on 65 vuotta. Ikä, jonka jälkeen palkkatuloja ei tarvitse vakuuttaa, on tänä vuonna 70 vuotta. Eläkeikä riippuu Suomen työeläkejärjestelmässä ikäluokasta. Tavoitteena on pitää työssäoloajan ja eläkkeelläoloajan suhde vakiona. Käytännössä tämä tarkoittaa, että eläkeikä on kytketty elinajanodotteeseen, mutta ei suinkaan täysimääräisesti. Vanhuuseläkeikä nousee noin 70 prosenttia elinajan odotteen kasvusta.
Elinaikakertoimella pidetään eri ikäluokkien saamien yksikköeläkkeiden eläke-etuudet pääoma-arvot samana. Tässä logiikkana on se, että pidempi eläkkeelläoloaika pienentää kuukausieläkettä, jolloin pääoma-arvo on sama. Vuoden 2017 eläkeuudistuksessa sovittiin, että elinaikakertoimessa huomioidaan vanhuuseläkeiän muutos sen jälkeen kun alin vanhuuseläkeikä saavuttaa 65 vuotta.
Kuvio 1. Työeläkkeelle siirtyvien osuus ikäluokan vakuutetuista vuosina 2013, 2022 ja 2023, %. Lähde: ETK
Alin vanhuuseläkeikä on eläkealkavuuden osalta dominoiva ikä (Kuvio 1). Eläketurvakeskus (2024) arvioi, että “vuonna 2022 vanhuuseläkkeen alaikärajan täyttivät vuonna 1958 syntyneet, joilla ikäraja oli 64 vuotta. Tuolloin se nosti merkittävästi 64-vuotiaiden eläkkeelle siirtymistä. Vuonna 2023 ikäraja nousi edelleen, mikä laski 64-vuotiaana eläkkeelle siirtyneiden osuutta ikäluokasta.” Merkittävä osa vakuutetuista jää eläkkeelle juuri alimmassa vanhuuseläkeiässä.
2 Vanhuuseläkeikä 70 vuoteen
Helsingin Sanomissa argumentoitiin, että “Jos suomalaisten eläkeiän nostaisi 70:een vuoteen, eläkevaroja säästyisi vuodessa yli kymmenen miljardia euroa.” Alin vanhuuseläkeikä siis pitäisi nostaa 70 vuoteen. Jutussa laskeskeltiin, että tällä tavalla valtio saa lisätuloja ja eläkejärjestelmä tulee entistä kestävämmäksi. Suuruusluokka säästölle on HS:n laskelmissa 10 miljardia euroa vuodessa. Laskelmassa ei kuitenkaan huomioitu kaikkia tekijöitä.
Tarkkaan ottaen laskelmissa oletetaan, että eläkkeellesiirtymisiänodote (ESI-odote) nostettaisiin 70 vuoteen. Tämä ei kuitenkaan ole sama asia kuin se, että eläkeikä nostettaisiin 70 vuoteen. ESI-odote nousisi selvästi vähemmän kuin vanhuuseläkeikä, koska osa ei jatkaisi töissä, vaan joutuisi työkyvyttömyyseläkkeelle.
Millaisia vaikutuksia eläkeiän nostosta seuraisi? Ensinnäkin eläkeiän nosto todennäköisesti kasvattaa työtekoa. Kaikki vanhuuseläkeiän saavuttavat eivät kuitenkaan työllistyisi, mikä helposti näkyy iän mukaan kasvavana työttömyytenä. Toisekseen, työkyvyttömyyseläkeläisten määrä lisääntyisi merkittävästi. Kolmanneksi, eläkemeno voisi kasvaa riippuen siitä, miten eläkeiän nosto huomioitaisiin elinaikakertoimessa.
Vaikutuksia eläkemenoon tulisi useaa kautta: pidemmät työurat toisivat korkeampia eläkekarttumia ja elinaikakertoimen lievennys kasvattaisivat alkavia eläkkeitä. Työkyvyttömyyseläkkeet voisivat kasvaa, koska tuleva aika laskettaisiin entistä korkeampaan ikään asti. Siirtymäajan jälkeen eläkeiän nosto luultavasti tarkoittaisi korkeampaa eläkemenoa. Osa alemman vanhuuseläkeiän saavuttaneista toki ehtii kuolla ennen 70 vuoden vanhuuseläkeiän saavuttamista.
On intuitiivisesti hieman hankalaa arvioida erilaisten tekijöiden vailkutusta kokonaistalouteen. Joten testataan ajatusta mallilla.
3 Elinkaarimalli
Elinkaarimalli kuvaa sitä, miten ihmiset tekevät päätöksiä elinkaarensa aikana. Tässä tarkastelu malli perustuu KAK:ssa julkaistuun malliin Tanskanen ja Kotamäki. Siinä tarkastellaan suurta joukkoa agentteja, jotka pyrkivät maksimoimaan hyötynsä epävarmassa maailmassa. Malli kuvaa hyvin yksityiskohtaisesti Suomen sosiaaliturvaa ja työmarkkinaa.
Kuvio 1. Elinkaarimallin populaation jakautuminen tiloihin.
Laskelmassa oletamme, että joustava eläkeikä on väli 70-71 vuotta, sairauspäivärahaa maksetaan 70 ikävuoteen asti, alin työttömyysputki-ikä on 68 ja alin osittaiselle varhennetulle vanhuuseläkkeelle pääsee 66-vuotiaana. Ansiosidonnaista työttömyysturvaa maksetaan 70 ikävuoteen asti. Jos näitä tai vastaavia oletuksia ei tee, on näiden etuuslajien vaikutus tuloksiin suuri.
4 Arvio vanhuuseläkeiän nostamisesta 70 vuoteen
4.1 Työnteko
| Tila | Eläkeikä 70 v (hlö) | Nykytila (hlö) | Ero (hlö) |
|---|---|---|---|
| Työssä | 2,520,937 | 2,399,190 | 121,747 |
| Työssä 18-62 | 2,263,838 | 2,258,996 | 4,842 |
| Työssä 63+ | 257,099 | 140,194 | 116,905 |
| Työssä & eläke | 16,333 | 50,285 | -33,953 |
| Osa-aikatyö | 587,735 | 478,113 | 109,622 |
| Kokoaikatyö | 1,933,201 | 1,921,077 | 12,125 |
| Työkyvyttömyyseläke | 278,297 | 169,714 | 108,583 |
| Työvoiman ulkopuolella 65-70 | 14,880 | 1,855 | 13,025 |
| Kuolleet 65-70 | 46,851 | 46,553 | 298 |
Taulukko 1. Henkilövuosia töissä väestötasolla.
Eläkeiän nostaminen 70:een vuoteen vaikuttaisi työntekoon. Verrrattuna nykytilanteeseen, eläkeiän nopea nosto kasvattaisi ikääntyneiden työllisyyttä. Työllisiä olisi mallissa noin 117 000 henkilöä enemmän ja vanhuuseläkeläisiä 341 000 henkilöä vähemmän kuin nykytilassa. Työkyvyttömyyseläkeläisiä olisi 110 000 henkilöä enemmän ja sairauspäivärahalla olevia noin 11 000 enemmän. Työttömyys kasvaisi 45 000 henkilöä. Ennen 70 vuoden vanhuuseläkeikää mutta 65 ikävuoden jälkeen ehtisi kuolla 47 000 henkilöä. Työvoiman ulkopuolella on 65-70 vuotiaita noin 10 000 henkilöä enemmän.
Kuvio 2. Verrataan työllisyysastetta nykymallissa ja 70-vuoden eläkeikämallissa.
Se myös kasvattaisi reippaasti työttömyyttä ikääntyneillä. Työttömyys kuitenkin samalla siirtyisi nykyistä enemmän lähemmäs 70 ikävuotta. Mallinnuksessa vanhuuseläkeiällä on vahva signaalivaikutus, mikä osin selittää tuloksia. Lisäksi tuloksiin vaikuttaa voimakkaasti osittainen varhennettu vanhuuseläke, joka tässä laskelmassa on nostettu 65 ikävuoteen. Työttömyysputkeen laskelmassa pääsee 68 vuotiaana, mikä myös vaikuttaa utloksiin.
Kuvio 3. Verrataan työllisyysasteita ikäluokittain nykymallissa ja 70-vuoden eläkeikämallissa.
Työkyvyttömyys kasvaisi eläkeiän noston vuoksi merkittävästi. Yli kolmannes 65 vuotta täyttäneistä päätyisi työkyvyttömyyseläkkeelle ennen 70 vuoden vanhuuseläkeiän täyttämistä.
Kuvio 4. Työkyvyttömäksi joutuneiden osuus ikäluokittain nykymallissa ja 70-vuoden eläkeikämallissa.
4.2 Verot ja tulot
Taulukon 2 mukaan palkkasumma kasvaisi 6,0 miljardia euroa vuodessa. Muutos olisi merkittävä. Suhteellisesti eniten kasvaisi osa-aikatyö. Julkinen talous vahvistuisi nettona noin 2 miljardia euroa vuodessa. Eläkejärjestelmä vahvistuisi lyhyellä aikavälillä, mutta pitkällä aikavälillä eläkemeno kasvaisi merkittävästi.
| Eläkeikä 70 (e/y) | Nykytila (e/y) | ero (e/y) | |
|---|---|---|---|
| palkkasumma | 115,352,139,122 | 109,288,976,654 | 6,063,162,468 |
| palkkasumma, ei eläkkeellä | 114,860,712,940 | 107,717,647,036 | 7,143,065,904 |
| palkkasumma, eläkkeellä | 491,426,182 | 1,571,329,618 | -1,079,903,436 |
| palkkasumma, osa-aikatyö | 14,280,607,003 | 10,554,986,156 | 3,725,620,847 |
| palkkasumma, kokoaikatyö | 101,071,532,119 | 98,733,990,498 | 2,337,541,621 |
| Valtion ansiotulovero | 22,579,279,167 | 19,311,536,333 | 3,267,742,834 |
| Kunnallisvero | 10,262,729,702 | 9,002,262,085 | 1,260,467,617 |
| YLE-vero | 592,045,752 | 552,457,283 | 39,588,469 |
| Työntekijän eläkemaksu | 8,496,683,983 | 8,218,000,113 | 278,683,870 |
| Työnantajamaksut, eläkkeet | 20,666,582,758 | 19,725,103,608 | 941,479,150 |
| Työnantajamaksut, yhteensä | 24,842,330,194 | 23,681,364,563 | 1,160,965,632 |
| ALV | 21,108,709,822 | 19,842,740,507 | 1,265,969,315 |
| Verot ja veronluonteiset maksut | 90,540,335,084 | 83,774,997,064 | 6,765,338,020 |
| Julkinen talous, netto | 36,919,600,229 | 34,982,553,481 | 1,937,046,748 |
| Kotitalouksien nettotulot | 103,680,446,370 | 98,097,199,658 | 5,583,246,712 |
Taulukko 2. Palkat, verot ja maksut.
Kotitalouksien tulot kasvaisivat keskipitkällä aikavälillä merkittävästi. Tätä selittää kasvavan palkkasumman lisäksi erityisesti se, että eläkkeet olisivat suuremmat kahdesta syystä: elinaikakerroin lievenisi merkittävästi ja myös karttuma kasvaisi työurien pidentyessä.
4.3 Etuudet
Taulukko 3 näyttää, että eläkemenon kasvu tulisi pääosin työkyvyttömyyseläkemeno suurena kasvuna. Tässä on kaksi keskeistä syytä: vanhuuseläkeiän nosto kasvattaa työkyvyttömyyseläkkeelle päätyvien määrää ja myös eläketasoa.
| Eläkeikä 70 (e/y) | Nykytila (e/y) | ero (e/y) | |
|---|---|---|---|
| Työttömyyspäivärahat | 4,027,045,939 | 3,390,031,173 | 637,014,766 |
| Asumistuki | 1,517,540,103 | 1,477,660,994 | 39,879,110 |
| Sairauspäiväraha | 1,638,740,966 | 1,413,305,869 | 225,435,097 |
| Toimeentulotuki | 1,329,813,022 | 1,234,410,756 | 95,402,265 |
| Tyokyvyttomyyseläkkeet | 6,294,354,941 | 2,544,060,971 | 3,750,293,970 |
| Osittainen vanhuuseläke | 2,685,027,164 | 2,057,220,206 | 627,806,958 |
| Vanhuuseläkkeet | 29,578,568,216 | 29,851,018,406 | -272,450,190 |
| Työeläkemeno | 38,557,950,321 | 34,452,299,583 | 4,105,650,738 |
| Kansaneläkemeno | 1,580,221,427 | 1,785,239,072 | -205,017,646 |
| Takuueläke | 425,169,740 | 492,870,541 | -67,700,801 |
| Eläkkeet, yhteensä | 40,563,341,488 | 36,730,409,197 | 3,832,932,292 |
| Etuudet, yhteensä | 53,620,734,855 | 48,792,443,583 | 4,828,291,272 |
Taulukko 3. Etuuslajeittainen erottelu tuloksista.
Työkyvyttömyyseläketason kasvu tulee useammasta tekijästä. Työkyvyttömyyseläkkeen määrä on summa karttuneesta eläkkeestä ja alimpaan vanhuuseläkeikään asti laskettavasti tulevan ajan karttumasta. Kun vanhuuseläkeikä nousee, pitenee tulevan ajan karttuman laskenta-aika, mikä nostaa työkyvyttömyyseläkettä. Kun vielä elinaikakerroin lievenee merkittävästi, nousee työkyvyttömyyseläkemeno huomattavasti. Samalla tavalla pidemmät työurat nostavat alkavien työkyvyttömyyseläkkeiden tasoa. Kun vielä etuutta maksetaan aiempaa pidempään ja myös aiempaa suuremmalle joukolle henkilöitä, kasvaa työkyvyttömyyseläkemeno moninkertaiseksi.
Elinaikakertoimen muutos nostaa työkyvyttömyyseläkkeitä noin 19 prosenttia ja työkyvyttömyyseläkeläisten määrä kasvaa 65 %. Jo nämä kaksi tekijää nostavat vuosittaista työkyvyttömyyseläkemenoa 96 prosenttia. Näiden lisäksi työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyy henkilöitä pidemmiltä työurilta, jolloin karttunut eläke on suurempi, mikä kasvattaa työkyvyttömyyseläkkeen tasoa.
Myös osittaisen varhennetun vanhuuseläkkeen käyttö lisääntyy, jos vanhuuseläkeikää nostetaan. Malli yliarvioi siitä aiheutuvan menon, mutta kehityssuuntaa tuskin.
Vanhuuseläkkeissä menon kasvu on maltillisempaa. Meno pienentyy maltillisesti, koska elinaikakerroin kompensoi eläkettä saaville vanhuuseläkeiän nousun. Toisaalta pidempi työura kartuttaa suuremman eläkkeen. Vaikka osa varsinkin miehistä ehtii kuolla ennen vanhuuseläkkeen saamista, vanhuuseläkeiän nostosta huolimatta vanhuuseläkemeno kasvaa lievästi. Tässä tosin olisi pitkä siirtymäaika.
Yhteensä eläkemeno kasvaa mallin arvion mukaan 3 miljardia euroa vuodessa. Yhteensä sosiaaliturvameno kasvaa 4 miljardia euroa vuodessa.
5 Vertailu HS:n laskelman kanssa
Tässä esitettyjen laskelmien perusteella julkinen talous vahvistuisi noin 2 miljardia euroa, jos eläkeikä nostettaisiin 70 vuoteen. Tämä on kaukana HS:n jutussa esitetystä 10 miljardin euron säästöstä vuodessa. Helsingin Sanomien jutussa viitataan myös ETK:n tekemään suuruusluokkalaskelmaan, jonka mukaan eläkeiän nosto 70 vuoteen säästäisi 7-8 miljardia euroa vuodessa. Vaikka laskelma on ETK:n tekemä, se ei ole tehty ETK:n yleensä käyttämällä PTS-mallilla. Myös ETK mainitsee oman laskelmansa olevan optimistinen arvio vaikutuksista.
ETK:n arviossa eläkkeen karttumaprosentti on alempi kuin nykyisin. Tässä esitetyssä laskelmassa taas lievennetään elinaikakerrointa eläkeikä muutos huomioiden. Tässä esitetytissä laskelmissa on huomioitu muu sosiaaliturva ETK:ta kattavammin. ETK:n laskelmassa 65-69 vuotiaiden lisätyövoima on 186 tuhatta henkilöä, joka vastaa hyvin tässä esitettyä arviota 173 tuhatta henkilöä.
ETK:n arviossa työkyvyttömyyseläkemeno olisi 1-2 miljardia euroa korkeampi. Tässä on arvioitu, että työkyvyttömyyseläkemeno olisi 3,7 miljardia euroa korkeampi.
Tässä esitetyissä laskelmissa eläkeiän nosto kasvattaa 25-vuotiaan eläkkeellesiirtymisiän odotetta noin 2,3 vuotta. Se on vielä aika kaukana HS:n arviosta, että eläkkeellesiirtymisiänodote nousisi lähes 7 vuotta. Käytännössä näin suuri nosto edellyttäisi vanhuuseläkeiän nostoa ehkä 75 vuoteen ja työkyvyttömyyseläkkeiden kriteerien tiukentamista. Siltikin on epäselvää, toteutuisiko arvioitu 10 miljardin euron vuosittainen säästö.
Tässä blogissa esitetyssä laskelmassa on huomioitu aiempia kattavammin erilaisia tekijöitä, jotka vaikuttaisivat julkiseen talouteen, mikäli vanhuuseläkeikää nostettaisiin. Mietittäessä vanhuuseläkeiän mahdollisen muutoksen vaikutuksia julkiseen talouteen on tärkeää ottaa huomioon kaikki oleelliset tekijät. Samalla tavalla on oleellista määritellä täsmällisesti malli, jota tutkitaan.
6 Johtopäätökset
Vanhuuseläkeiän merkittävä nopea nostaminen ei ole automaattinen pikavoitto julkiselle taloudelle. Vaikka työntarjonta lisääntyisikin noston seurauksena, aiheuttaisi nosto merkittäviä sosiaaliturvakustannuksia sekä välittömästi että pidemmällä viivellä. Kokonaisuutena nosto voisi olla julkista taloutta vahvistava asia, mutta tämä riippuu voimakkaasti siitä, kuinka hyvin nykyisen vanhuuseläkeiän täyttäneet työllistyisivät.
Lähteitä
Tanskanen, A.J, ja Kotamäki, M. (2021) Lafferin käyrä heterogeenisessa populaatiossa – ja miksi verolajilla on väliä (2021) Kansantaloudellinen aikakauskirja 117: 383-406. https://www.taloustieteellinenyhdistys.fi/wp-content/uploads/2021/10/KAK_3_2021_WEB-53-76.pdf
Eläketurvakeskus (2025). Työeläkeindikaattorit 2024 - Työeläkkeet nyt ja tulevaisuudessa. https://www.julkari.fi/handle/10024/149934