Jos viimeaikainen matala syntyvyys ja korkea maahanmuutto jäävät pysyviksi, Suomen väestörakenne tulee muuttumaan melko nopeasti. Matalan syntyvyyden vuoksi väestö alkaa pienentyä, kun taas maahanmuutto kasvattaa väestöä. Tämän hetken nettomaahanmuutto kompensoi syntyvyyden pienenemisen ja yhteisvaikutuksena Suomen väestö saattaa kasvaa selvästi tulevaisuudessa. Pitkällä aikavälillä suurin osa suomalaisista on ulkomaalaistaustaisia, mutta myös suomalaistaustaisten määrä kasvaa merkittävästi.

1 Korkea maahanmuutto ja matala syntyvyys

Vuonna 2010 kokonaishedelmällisyysluku oli 1,87 lasta naista kohden elämän aikana. Vuonna 2023 kokonaishedelmällisyysluku oli 1,26 lasta naista kohden elämän aikana. Syntyvyys on siis laskenut 33 prosenttia 13 vuoden aikana. Muutos on raju (Kuvio 1). Samaan aikaan maahanmuutto on kasvanut. Vuosi 2023 oli maahanmuuton ennätysvuosi Suomessa: Suomesta muutti pois 13 400 ihmista ja Suomeen muutti 71 900 ihmistä.

Kuvio 1. Kokonaishedelmällisyysluvun kehitys.

Vuonna 2010 alkoi kokonaishedelmällisyysluvun lasku, joka pysähtyi hetkellisesti koronavuoteen 2020 ja kääntyi hetkelliseen nousuun 2021. Lasku kuitenkin jatkui 2022 ja 2023. Vuoden 2024 alussa on pieniä merkkejä siitä, että lasku saattaa pysähtyä.

Kuvio 2. Nettomaahanmuutto ja elävänä syntyneiden lukumäärä.

Nettomaahanmuutto alkoi kasvaa nopeasti Korona-vuonna 2020, ja vuonna 2021 nettomaahanmuutto nousi tasolle, jota ei ole ennen Suomessa nähty. Vuonna 2023 nettomaahanmuutto nousi syntyneiden määrää korkeammaksi (Kuvio 2): Suomessa syntyi 44 000 lasta ja maahan muutti 58 000 ihmistä enemmän kuin täältä muutti pois. Jos nämä suhteet säilyisivät, olisi pitkällä aikavälillä 57 prosenttia Suomessa asuvista muualta muuttaneita.

2 Väestöennuste

Helsingin Sanomat nosti maahanmuuton vaikutuksen Suomen väestörakenteeseen esille Juha-Pekka Raesteen juttusarjassa. Siinä esiteltiin laskelmia, joiden mukaan nykyinen suomalaistaustainen väestö jälkeläisineen vähenee alle miljoonan vajaassa sadassa vuodessa. HS:n laskelmissa tarkasteltiin nykyisiä suomalaistaustaisia naisia ja heidän jälkeläisiään. Väestön määrä saatiin laskelmassa kertomalla näin laskettu luku kahdella. Tunnetut suomalaistaustaiset väestötieteilijät kritisoivat laskelmaa.

Tarkastelen kohta, saanko tässä blogissa vastaavan tuloksen, mutta ensin Tilastokeskuksen määritelmät:

Ulkomaalaistaustaisia ovat ne “henkilöt, joiden molemmat vanhemmat tai ainoa tiedossa oleva vanhempi on syntynyt ulkomailla”.

Suomalaistaustaisia ovat kaikki ne “henkilöt, joilla vähintään toinen vanhemmista on syntynyt Suomessa.”

On oleellista määritellä täsmällisesti, mitä tarkastellaan. Näillä määritelmillä ihmiset jaetaan syntyperän mukaan suomalaistaustaisiin ja ulkomaalaistaustaisiin.

2.1 Nykyiset suomalaistaustaiset ja heidän jälkeläistensä määrä

Tarkastellaan aluksi nykyisiä suomalaistaustaisia ja heidän jälkeläisiään. Oletetaan tässä laskelmassa yksinkertaisuuden vuoksi, että suomalaistaustaiset ja ulkomaalaistaustaiset eivät saa yhteisiä lapsia. Näissä laskelmissa kokonaishedelmällisyysluku on 1,26, ja elinikä kasvaa kuolleisuuden vähentyessä. Nettomaahanmuutto ei vaikuta tähän laskelmaan.

Kuvio 3. Nykyiset suomalaistaustaiset ja heidän muiden suomalaistaustaisten kanssa saamien lasten määrä.

Vaikka laskutapa onkin toinen, tämä laskelma vastaa tuloksiltaan karkeasti HS:n laskelmaa: suomalaistaustaisten määrä laskee alle miljoonan. Teknisesti laskelma poikkeaa HS:ssä esitellystä laskelmasta: tässä tarkastellaan ikäluokkakohtaisesti sekä suomalais- että ulkomaalaistaustaisia naisia ja miehiä. Tässä laskelmassa oletetaan, että suomalaistaustaiset ja ulkomaalaistaustaiset eivät saa yhteisiä lapsia. Tarkkaan ottaen näin ei HS:n laskelmassa oleteta, koska siinä tarkastellaan vain suomalaistaustaisia naisia, jotka voivat hankkia lapsia yhtä hyvin suomalaistaustaisten kuin ulkomaalaistaustaisten kanssa (sillä ei merkitystä lopputulokseen).

Tässä tekemässäni laskelmassa on kaksi ongelmaa: (1) ulkomaalaistaustaisten ja suomalaistataustaisten yhdessä saamat suomalaistaustaisten lasten puuttuminen laskelmasta; ja (2) ulkomaalaistaustaisesta, hänen lapsistaan tai lastenlapsista ei laskelmassa myöskään voi tulla suomalaistaustaista. Seuraavaksi analysoin, mikä vaikutus näillä seikoilla on.

2.2 Parisuhteet

Jos tarkastellaan nykyisiä suomalaistaustaisia ja heidän muiden suomalaistaustaisen kanssa saamiaan jälkeläisiään, jätetään huomiotta myös suomalaistaustaisten yhdessä ulkomaalaistaustaisten kanssa saamat lapset, jotka myös lasketaan suomalaistaustaisiksi (kts Tilastokeskuksen määritelmä). Todellisuudessa tietenkin myös suomalais- ja ulkomaalaistaustaiset solmivat keskenään parisuhteita ja saavat lapsia.

Tilastokeskuksen blogin mukaan “vajaa kolmannes kaikista ulkomaalaistaustaisista perheistä on sellaisia, joissa kumpikin puoliso on syntynyt ulkomailla. Lähestulkoon yhtä suuri osuus on perheitä, joissa nainen on syntynyt ulkomailla ja mies Suomessa. Reilussa neljänneksessä ulkomaalaistaustaisista perheistä mies on syntynyt ulkomailla ja nainen Suomessa. Loput perheistä ovat yhden vanhemman perheitä, jotka koostuvat ulkomailla syntyneestä vanhemmasta – yleensä äidistä – sekä hänen lapsistaan.”

Tämän laskelman kannalta oleellinen luku on se, kuinka moni ulkomaistaustainen nainen saa lapsen suomalaistaustaisen miehen kanssa. Tilastokeskuksen blogin mukaan noin puolet niistä perheistä, joissa nainen on ulkomaalaistaustainen, on mies suomalaistaustainen vuonna 2012. Tämä ei vielä suoraan tarkoita, että sama luku pätisi ulkomaalaistaustaisiin äiteihin.

Kuvio 4. Väestön määrä jaettuna suomalais- ja ulkomaalaistaustaisiin. Suomalaistaustaisia on kaksi versiota: yllä kuvattu kohdassa 2.1 tarkasteltu versio ja “ml parit” versio, jossa parisuhteet ulkomaalaisten kanssa on huomioitu.

Laskelmassa alussa 30 prosentilla ulkomaalaistaustaisisten äitien lapsilla on suomalaistaustainen isä. Tulevaisuudesta oletetaan, että lapsi hankitaan “värisokeasti” 50 vuoden kulutessa. Tällöin ulkomaalaistaustaiset äidit saavat lapsia eri väestöryhmiin kuuluvien isien kanssa väestöryhmien lukumäärien suhteessa.

Kun huomioidaan suomalais- ja ulkomaalaistaustaisten yhdessä saamat lapset, on suomalaistaustaisten määrä huomattavasti suuremmalta kuin HS:n jutussakin esitetty nykyisten suomalaistaustaisten jälkeläisineen määrä. Tämä myös tarkoittaa, että väestöt sekoittuvat, eivät niinkään korvaudu.

2.3 Toisen polven ulkomaalaistaustaisten jälkeläiset

Tilastokeskuksen määritelmän mukaan kahden ulkomaalaistaustaisen henkilön Suomessa syntynyt lapsi on ulkomaalaistaustainen, mutta jos lapsi on syntynyt Suomessa, ovat Suomessa syntyneet lapsenlapset suomalaistaustaisia. Tällä on jonkin verran vaikutusta suomalaistaustaisten määrään pitkällä aikavälillä. Kuvio 5 näyttää, että tämä edelleen lisää suomalaistaustaisten määrää kuvion 4 lisäksi.

Kuvio 5. Väestön määrä jaettuna suomalais- ja ulkomaalaistaustaisiin. Suomalaistaustaisia on kaksi versiota: kohdassa 2.1 tarkasteltu versio ja Tilastokeskuksen määritelmän mukainen versio, jossa parisuhteet ulkomaalaisten kanssa ja toisen sukupolven ulkomaalaistaustaisten suomalaistaustaiset on huomioitu.

Kun huomioidaan suomalais- ja ulkomaalaistaustaisten parisuhteet ja toisen sukupolven ulkomaalaistaustaisten lapset, näyttää suomalaistaustaisten määrä huomattavasti suuremmalta kuin HS:n jutussa esitetään. Näin siis vaikka syntyvyys ei nykytasolta nousisi.

3 Väestörakenne

Entä miltä väestörakenne näyttää erilaisilla maahanmuutto- ja syntyvyysoletuksilla? Tarkastellaan seuraavassa kolmea skenaariota, joissa varioidaan syntyvyyden ja nettomaahanmuuton tasoa.

3.1 Skenaario 1: Matala syntyvyys ja korkea maahanmuutto

Skenaariossa nettomaahanmuutto on 58 000 ja kokonaishedelmällisyysluku 1,26.

Kuvio 6. Väestörakenne vuosina 2022-2200. Suomalaistaustainen väestö (tummanvihreä), ulkomaalaistaustainen (vaaleanvihreä) ja ulkomaalaistaustainen 2. sukupolvi (keltainen).

Maahanmuuttajat ovat usein yli 20-vuotiaita, joten maahanmuutto vaikuttaa myös väestörakenteeseen. Tästä johtuu väestön määrän kasvu iän noustessa aina kuviossa 5. Lasten määrä on jatkossa maahanmuuton seurauksena pienempi kuin 3-kymppisten määrä.

3.2 Skenaario 2: Korkea syntyvyys ja korkea maahanmuutto

Entä jos palattaisiin vuoden 2010 syntyvyyden tasolle? Se, miten tämä onnistuisi on epäselvää, mutta oletetaan: kokonaishedelmällisyysluku 1,87. Skenaariossa nettomaahanmuutto on 58 000 henkilöä vuodessa.

Kuvio 7. Väestörakenne korkean syntyvyyden Suomessa

Skenaariossa väestön kasvu tulee pääasiassa korkeammasta syntyvyydestä, vaikka myös maahanmuutto kasvattaa väestöä.

Skenaario 3: Matala syntyvyys ja maltillinen maahanmuutto

Skenaariossa 3 nettomaahanmuutto 30 000 ja kokonaishedelmällisyysluku 1,26. Verrattuna vuoteen 2023 on nettomaahanmuutto maltillista, mutta tätä voi selittää esimerkiksi sillä, että skenaario voi tulkita niin, siinä oletetaan ukrainalaisten muuton olleen väliaikaista ja heidän palaavan Ukrainaan sodan päätyttyä.

Kuvio 8. Väestörakenne matalan syntyvyyden ja 30 000 nettomaahanmuuton Suomessa

3.3 Skenaarioiden vertailu

Korkea maahanmuutto kasvattaa väestöä, vaikka syntyvyys on laskenut. Myös 30 000 henkilö vuodessa oleva nettomaahanmuutto pitää Suomen väestön nykytasolla koko tarkasteluperiodin huolimatta matalasta syntyvyydestä.

Kuvio 9. Väestön määrä kolmessa skenaariossa

Kuvio 10. Suomalaistaustaisten lukumääriä kolmessa skenaariossa.

Suomalaistaustaisten määrä tulee kaikissa kolmessa skenaariossa laskemaan selvästi tarkasteluperiodilla. Muutos ei kuitenkaan ole dramaattinen. Korkea maahanmuutto kasvattaa itse asiassa suomalaistaustaisten määrää verrattuna siihen, että maahanmuutto olisi pienempää. Tämä on seurausta siitä, että Suomeen muuttaneiden ulkomaalaistaustaisten lapset syntyvät Suomessa. Heidän lapsensa lasketaan Tilastokeskuksen määritelmässä suomalaistaustaisiksi.

Kuvio 11. Ulkomaalaistaustaisten määrä kolmessa skenaariossa

Ulkomaalaistaustaisten määrä Suomessa tulee kaikissa kolmessa skenaariossa kasvamaan reippaasti tarkasteluperiodilla.

3.4 Väestöllinen huoltosuhde

Vanhushuoltosuhde tarkoittaa 65 vuotta täyttäneiden lukumäärän suhdetta 15-64 -vuotiden määrään. Väestöllinen huoltosuhde tarkoittaa vanhushuoltosuhdetta lisättynä alle 15-vuotiaiden lukumäärän suhteella 15-64 -vuotiden määrään. Luvut kertovat, kuinka monta huollettavaa on sataa työikäistä kohden.

Kuvio 12. Vanhushuoltosuhde

Korkea syntyvyys ja suuri nettomaahanmuutto parantaa vanhushuoltosuhdetta (Kuvio 12), mutta ei huoltosuhdetta aluksi niinkään (Kuvio 13). Tämä johtuu siitä, että huoltosuhdetta parantaa suurempi työikäisten määrä, mutta heikentää suurempi lasten määrä. Vanhushuoltosuhteessa näkyy vain suurempi työikäisten määrä. Samasta syystä johtuen skenaarioiden 3 pienempi nettomaahanmuutto näyttää huoltosuhteella mitattuna paremmalta pitkään kuin skenaarion 2 korkeampi syntyvyys ja korkeampi nettomaahanmuutto. Cross-over tapahtuu vasta 2050-luvulla.

Kuvio 13. Väestöllinen huoltosuhde skenaarioissa

Verrattuna Tilastokeskuksen väestöennusteeseen 2021 sekä huoltosuhde että vanhushuoltosuhde näyttävät kehittyvän positiivisemmin. Tämä on seurausta aiempaa matalammasta syntyvyydestä ja suuremmasta nettomaahanmuutosta. Pitkällä aikavälilä erityisesti syntyvyyden lasku heikentää pitkällä aikavälillä.

4 Seuraukset

Maahanmuutto kasvattaa Suomen väestöä enemmän kuin syntyvyys. Tällä on väistämättä vaikutuksia Suomen väestön rakenteeseen, jos maahanmuutto säilyy vuoden 2023 tasolla ja syntyvyys pysyy matalalla tasolla tai jopa alenee. Fiksun politiikan tekeminen vaatii arvioita tulevaisuudesta, vaikka luotettavien ennusteiden tekeminen on vaikeaa. Yleensä tämä kierretään kertomalla, että ei tehdä ennusteita vaan skenaarioita, joiden uskottavuus ja toteutumisen arviointi jää päätöksentekijän harteille.

4.1 Miltä tulevaisuuden väestörakenne näyttää?

On vaikea uskoa, että syntyvyys tulee nousemaan nykyiseltä tasolta 1,26 (helmikuu 2024) ainakaan kovin nopeasti vuoden 2010 tasolle (1,87). Pientä nousua voi tapahtua, mutta pidän todennäköisempänä, että syntyvyys tulee hieman laskemaan. Maahanmuuton ennusteminen on ehkä vielä vaikeampaa. En usko nettomaahanmuuton pysyvän vuoden 2024 tasolla, mutta tuskin nettomaahanmuutto laskee kuitenkaan kovin alas. Tällä perusteella skenaario 3: matala syntyvyys ja maltillinen maahanmuutto on minusta todennäköisin.

4.2 Syntyvyyteen on vaikeaa vaikuttaa

Syntyvyyteen on vaikea vaikuttaa. Taloudellisten keinojen vaikutus lasten hankintaan on osoittautunut heikoksi tai ainakaan niitä ei tunneta. Kun useissa eri maissa syntyvyys on romahtanut samaan aikaan, on vaikea osoittaa maakohtaista syytä syntyvyyden pienenemiselle. Anna Rotkirch on argumentoinut, että keskeisenä tekijänä olisi älypuhelimet ja sosiaalinen media, mikä saattaa pitää paikkansa. Politiikkatoimilla (kuten esimerkiksi hedelmöityshoitojen maksuttomuus) lienee mahdollista jonkin verran kasvattaa syntyvyyttä mahdollistamalla ihmisille heidän toivomansa lapsiluku, joka tällä hetkellä Väestöliiton kyselyn mukaan ylittää toteuman. Vaikutukset lienevät kuitenkin maltillisia.

Toinen keino, joka saattaisi vaikuttaa syntyvyyteen, on synnytyskokemuksen parantaminen. Kuulostaa hieman konsulttikieleltä, mutta aiheesta tehdyn tutkimuksen mukaan kielteinen kokemus synnytyksessä on vähentänyt halukkuutta hankkia uutta lasta. Tämänkin keinon vaikutukset kokonaissyntyvyyteen lienevät vähäiset.

4.3 Maahanmuuttajien integrointi

Maahanmuuttajien osuuden kasvu Suomen väestöstä korostaa maahanmuuttajien integroinnin tärkeyttä, koska Suomi kuitenkin tarvitsee työntekijöitä, eikä hyvinvointivaltion säilyttäminen onnistu ilman että Suomessa tehdään työtä. Fiksu idea maahanmuuttajien Suomeen integronnista on esimerkiksi juhlava kansalaisuusseremonia, joka kertoo kansalaisuuden saajille, että on oikeasti hienoa saada nimenomaan Suomen kansalaisuus. Tällaista ei tällä hetkellä ole.

Toinen integroinnin onnistumisessa korostuva seikka on kielenopetuksen tärkeys. Suomi tai ruotsi ei kumpikaan ole niitä kaikkein helpoimpia kieliä, koska ne usein poikkeavat maahanmuuttajien omasta kielestä. Vaikka Suomessa pärjää englannilla, on yhteiskuntaan integroitumisen vuoksi tärkeää oppia paikallinen kieli. Se myös sitoo maahanmuuttajat yhteisöön. Tätä olisi syytä edistää sekä kepillä että porkkanalla. Voisiko kielenopiskelu (suomi tai ruotsi) olla pakollista kaikille Suomessa opiskeleville? Ja maksutonta automaattisesti kaikille Suomessa työskenteleville?

5 Johtopäätökset

Tässä esitetyt laskelmat väestörakenteen muutoksesta tuskin ovat viimeinen sana. Ennusteet tulevat varmasti tarkentumaan. Jos syntyvyys ja maahanmuutto säilyvät nykytasolla, tulee Suomen väestörakenne tulee varmasti muuttumaan. Eikä se välttämättä ole huono asia tai ei ainakaan anneta siitä tulla sellainen.

A Liitteet

A.1 Rajoitteet

Lienee reilua todeta lyhyesti, mitä parannuskohteita ja ongelmia tässä esitetetyissä laskelmissa on.

Ensinnäkin, tulevaisuuden ennusteet ovat tässä yksittäisiä skenaarioita, joissa ei huomioida satunnaisvaihtelua. Tuloksissa ei esitetä myöskään luottamusvälejä (tai bayesilaisittain uskottavuusjoukkoja), kuten olisi ehkä hyvä.

Toiseksi, ulkomaalaistaustaisten kokonaishedelmällisyysluvut poikkeavat suomalaistaustaisten kokonaishedelmällisyysluvuista. Tätä ei ole tässä huomioitu. Tämän lisäksi ryhmien sisällä on osajoukkoja, joissa kokonaishedelmällisyysluvut poikkeavat merkittävästi muusta ryhmästä.

Kolmanneksi, lähtötiedot eivät välttämättä kuvaa aivan täysin oikein suomalais- ja ulkomaalaistaustaisien ryhmien kokoja.

Neljänneksi, laskelmassa joudutaan tekemään oletuksia siitä, miten ulkomaalaistaustaiset naiset hankkivat lapsia yhdessä suomalaistaustaisten miesten kanssa. Tämän suhteen ennustaminen on hankalaa ja perustuu arvioon.