Tekoäly muuttaa taas kaiken: kohti juridisoituvaa yhteiskuntaa

Keskustelua tekoälystä on Suomessa hallinnut sääntelynäkökulma, huoli yksityisyydestä ja tekoälyn ongelmista. Pienemmälle painolle on jäänyt se, että tekoäly tulee muuttamaan maailmaa perinpohjaisesti. Se mikä eilen oli uutisissa digitalisaatiota, on tänään tekoälyä. Eilisen uraauurtavat tekoälysovellukset ovat tänään arkipäivää. Tekoäly jatkaa siitä, mihin digitalisaatio loppuu.

Kaksi vuotta sitten OpenAI julkaisi käytettävyydeltään paljon aiempia malleja paremman keskustelevan tekoälyn, ChatGPT:n. Se käynnisti suurten kielimallien vallankumouksen, jonka loppua ei ole vielä nähty. Perinteisesti on sanottu, että lyhyellä aikavälillä muutoksen toteutuu odotettua vähäisempänä, mutta pitkällä aikavälillä muutos aliarvioidaan. Nyt on hyvä pohtia, millaista maailmaa kohti olemme menossa.

Tuottavuusloikka

Suuret kielimallit ovat hyviä analysoimaan suuria sekavia, rakenteettomia aineistoja, kuten vaikkapa Suomen lainsäädäntöä. Juristin tasoa suuri kielimalli ei vielä ole, mutta avustavissa juridiikan töissä siitä on jo apua. Yritysjuridiikassa due diligence -analyysiä on jo tehty tekoälyn avulla ja tuottavuusloikka on ollut suuri. Jatkossa tuottavuus tulee kasvamaan, sillä tämän päivän tekoäly on surkeinta, mitä tekoäly tulee koskaan olemaan.

Tekoälyn sovelluskohteet ovat olleet melko teknisiä: röntgenkuvien analysointia, koneoppimisella toimivia ennustemalleja. Jatkossa tekoäly tulee kaikkialle. Jokaisella tulee olemaan oma tekoälysihteeri, joka osaa järjestää kalenteria, hankkia konserttilippuja, kirjoittaa twiittejä, vastata sähköposteihin. Sellainen on jo olemassa (esimerkiksi MS Officen Copilot), mutta tämä on vain alkua. Ihminen vapautuu rutiinitöistä ja pääsee keskittymään siihen, mikä on tärkeintä. Tätä on tuottavuusloikka.

Juridisoituva arkipäivä

Esimerkki tekoälyn tuomasta yhteiskunnallisesta muutoksesta on kaiken läpäisevä juridisoituminen: tekoäly mahdollistaa kaiken lainsäädännön reaaliaikaisen soveltamisen kaikissa tilanteissa. Tämä voi johtaa siihen, että yhteiskunnan toiminta juridisoituu ennen näkemättömässä laajuudessa.

Tekoäly mahdollistaa lainsäädännön valvonnan ennennäkemättömässä laajuudessa. Tekoäly voisi esimerkiksi arvioida jokaisen ihmisen jokaisen teon lainmukaisuutta ympäri vuorokauden, seurata jokaista autoilijaa tai jalankulkijaa jatkuvasti ja sakottaa pienestäkin rikkeestä. Samalla tavalla tekoäly saattaa tarkastaa jokaisen yrityksen ja kansalaisen veroilmoituksen jokaisen yksityiskohdan jokaisessa joka vuosi. Kiinassa tämä nähdään mahdollisuutena, Euroopassa ongelmana.

Kun sääntelyä on todella paljon, tarkoittaa tekoälyn mahdollistama laaja detaljitason valvonta arkielämän juridisoitumista, kun kaikkea tekemistä arvioidaan lainsäädännön näkökulmasta ja toimintaa valvotaan. Kun nykyinen rangaistusasteikko on mitoitettu sen mukaan, ettei läheskään kaikkea tötöilyä saada kiinni, seuraisi täydellisestä valvonnasta valtaisa määrä uusia rikollisia.

Valitustie palvelunestohyökkäyksenä

Toisinpäin käännettynä myös valitusten laatiminen helpottuu. Tekoäly tulee osaamaan kirjoittaa perusteltuja valituksia mistä tahansa viranomaispäätöksestä. Tämä luo myös aivan uusia mahdollisuuksia valittajille.

Jokaisella on pian käytössä oma lähes ilmainen tekoälyjuristi, joka osaa tehdä perustellun valituksen niin kaavaluonnoksesta kuin mistä tahansa viranomaispäätöksestä. Kun valitusreitti on tehty ilmaiseksi, on helppo ennustaa, että suomalainen liberaali mahdollisuus valittaa lähes kaikesta viranomaistoiminnasta tulee tukkimaan valitusreitit.

Palvelunestohyökkäys -nimellä (Distributed denial of service; DDOS) kutsutaan verkkohyökkäystä, jossa tukitaan palvelu suuntaamalla valtava määrä palvelupyyntöjä siihen. Samalla tavalla voidaan jatkossa – kiitos tekoälyn – tehdä oikeuslaitokselle ja viranomaispalveluille. Kun suuri määrä ihmisiä tekee tätä, voi sitä kutsua vaikka juridiseksi palvelunestohyökkäykseksi.

Tekoälyä voi myös hyödyntää valitusten käsittelyssä. Tekoälyn generoiman valitustsunamin iskiessä se voi olla ainoa tie käsitellä asianmukaisesti valitukset. Pitäisikö tämä mahdollistaa jossain välissä?

Aika satsata tekoälyyn on nyt

Edelläkävijät määräävät suunnan ja tekevät pelisäännöt. Onko Suomella tai Euroopalla varaa jäädä tekoälyn kehityksessä perässähiihtäjäksi? Monta kertaa on kuvattu Euroopan asennetta tekoälyyn kertomalla jalkapallotermeillä, että Eurooppa pelaa kolmella kenttäpelaajalla ja yhdellätoista tuomarilla. Usa on värvännyt joukkueeseensa niin Messin kuin Haalandin. Ei Eurooppa tule pärjäämään pelkkä raitapaita päällään.

Väläyksen tulevasta saa, kun katsoo shakin maailmanmestari Magnus Carlsenin sijoitusta shakkialgoritmien ELO-rankingissa. Carlsen olisi sillä listalla sijalla 175. Maailma tulee muuttumaan hyvin toisenlaiseksi, aivan niin kuin ihmistä paremmat tietokonepelaajat ovat tehneet shakille. On oleellista erottaa lyhyen aikavälin muutos, joka ei ole dramaattinen ja jota usein yliarvioidaan, ja pitkän aikavälin muutos, jota aliarvioidaan mutta joka voi olla dramaattinen.

Suuren kielimallin kehitys maksaa luokkaa 250 miljoonaa euroa. Jos halutaan pysyä kilpailussa, pitäisi tukea suomalaisia yrityksiä tekoälyn kehityksessä aggressiivisesti. Tämä tarkoittaisi ehkä kymmentä uskottavaa projektia, jotta jokin niistä pääsee maaliin. Tämä vaatisi 2,5 mrd euroa. Tavoite pitää olla maailman paras, ei enempää, ei vähempää. Kymmenen vuoden päästä on turha itkeä, että olisi pitänyt iskeä silloin, kun suuret kielimallit valtasivat maailmaa. Aika satsata tekoälyyn on nyt.