Eläketurvakeskus julkaisi torstaina 13.10.2022 uudet laskelmansa työeläkkeiden tulevaisuudesta. Niissä maksupaine on lieventynyt hyvien sijoitustuottojen ansiosta, mutta samalla vakuutettujen eläkemaksuille saama tuotto heikentyneet ja tulevaisuuden näkymät synkenneet. Tarve tehdä eläkejärjestelmää vahvistavia ja tehostavia uudistuksia ei ole kadonnut minnekään. Jotta työeläkkeiden rahoitus saadaan turvattua, työeläkkeisiin tarvitaan:

1. Nykyistä tuottohakuisempaa sijoitustoimintaa
2. Pitkäjänteistä rahastointia nykyistä paremmin tukeva tehokas taserakenne
3. Automaattisia vakauttajia pitämään maksua vakaana

Työeläkemaksu

Lähdetään liikkeelle työeläkemaksusta (Kuvio 1), jonka nostopaine on selvästi pienempi kuin aiemmin. Vuoden 2019 ETK:n pitkänaikavälin laskelmassa maksun nostopaine oli jopa 6 prosenttiyksikköä, nyt nostopaine on noin 1,9 prosenttiyksikköä. Ero on merkittävä. Se ei selity eläkemenolla, jonka kehitys on molemmissa laskelmissa oleellisesti samanlainen. Keskeinen ero laskelmissa on alkutilanteen varojen määrä.

Kuvio 1. TyEL-meno ja -maksu suhteessa palkkasummaan ETK:n pitkänaikavälin vuosien 2019 ja 2022 laskelmissa. Lähde: ETK

Maksu myös saavuttaa huipputason tarkasteluperiodilla toisin kuin aiemmissa ETK:n laskelmissa. Aiemmin maksu on jatkanut monotonisesti kasvuaan laskentaperiodin loppuun asti. Tuoreen laskelman maksuhuippu tosin saavutetaan vasta vuonna 2085.

Sijoitustuotot ja rahastointi

Viime vuosina sijoitustuotot ovat olleet hyviä (Kuvio 2), mikä selittää varojen määrän laskelman alkutilanteessa. Korkean inflaation vuoksi vuoden 2022 heinäkuun alkuun mennessä tulleet tuotot ovat reaalisesti erittäin heikot. Nämä tuotot ovat mukana myös ETK:n laskelmissa, joissa on huomioitu tuotot 31.7.2022 asti.

Kuvio 2. Reaaliset tuotot TyELissä vuosina 1/2006 - 6/2022.

Työeläkejärjestelmän kehittäminen on pitkäjänteistä puuhaa. Vuoden 2017 eläkeuudistuksessa sovittiin sijoitusriskin lisäämisestä, kun osaketuottosidonnaista vastuuta OLVia nostettiin 10 prosentista 20 prosenttiin. Osin sen ansiosta työeläkelaitokset ovat saaneet parempia tuottoja. Paremmat tuotot taas näkyvät aiemmasta kohonneena rahastointiasteena (Taulukko 1).

Taulukko 1. Yksityisten alojen TyEL-eläkejärjestelmän rahastointiaste ETK:n pitkänaikavälin laskelmissa 2022. Lähde: ETK

Toisin asiaa voi kuvata katsomalla työeläkeyhtiöiden varoja ja vastuuvelkaa. Varat kasvavat enemmän kuin työeläkelaitosten vastuulla oleva vastuuvelka, joka kuvaa eläkkeiden maksamiseen tarkoitettujen rahastojen nykyarvoa.

Kuvio 3. TyEL-varat varat ja vastuut suhteessa palkkasummaan. Lähde: ETK

Toisaalta nykyiset rahastointisäännöt kerryttävät työeläkejärjestelmään paljon vakavaraisuutta varsinaisten vanhuuseläkerahastojen sijaan. ETK:n kuvioiden perusteella voi laskea, millaisella vakavaraisuudella työeläkeyhtiöt laskelman mukaan keskimäärin toimivat (Kuvio 4). Siitä näkyy, että varojen kasvusta merkittävä osa on vakavaraisuuspääoman kasvua.

Kuvio 4. TyEL-työeläkelaitosten vakavaraisuus suhteessa vastuisiin

Sijoitustuotot riippuvat sijoitusjakaumasta: mitä riskipitoisempi sijoitusjakauma, sitä parempia ovat tuotot. Sijoitusjakauman riskipitoisuutta taas säädetään markkinanäkemyksen ja riskinkantokyvyn perusteella. Laitoksen vakavaraisuus taas määrittää riskinkantokykyä. Huolimatta kasvavasta vakavaraisuudesta, ETK:n laskelmissa ei ole oletettu sijoitusriskitason nousevan.

Laskelman mukaan työeläkejärjestelmässä vakavaraisuudessa on noin 38 prosenttia suhteessa vastuisiin. Kun muistetaan, että työeläkeyhtiön vastuuvelassa on mukana myös puskuriluonteinen tasausvastuu, on erittäin suuri osa eläkejärjestelmän varoista puskuroimassa riskejä. Olisiko mitenkään löydettävissä tehokkaampi tapa kantaa riskiä kuin suurilla puskureilla?

Riskitaso

Sijoitusriskitasoa nostettiin vuoden 2017 eläkeuudistuksessa. Sen ansiosta maksun nousupainetta on leikattu merkittävästi. Voisiko samaa tietä jatkaa eteenpäin? Entä, jos osakepainoa nostetaan 10 prosenttiyksikköä? Miten se vaikuttaisi pitkän aikavälin tuottoon? Entä 20 prosenttiyksikköä?

Taulukko 2. Työeläkeyhtiöiden sijoitusjakauma prosentteina ja ETK:n PTS-2022 laskelmassa arvioidut tuotot prosentteina: (a) ETK:n käyttämä sijoitusjakauma; (b) osakepaino nostettu 70 prosenttiin; (c) osakepaino nostettu 80 prosenttiin.

Jos osakepainoa nostettaisiin 10 prosenttiyksikköä ja samalla luovuttaisiin heikosti tuottavista joukkovelkakirjoista, kasvaisi sijoitustuotto 0,42 prosenttiyksikköä. Vastaavasti osakepainon 20 prosenttiyksikön nosto kasvattaisi sijoitustuottoa 0,82 prosenttiyksikköä. Tällaisilla sijoitustuoton parannuksilla olisi merkittävä vaikutus maksutasoon.

Kun TyELin varojen määrä suhteessa palkkasummaan on noin 2,5 kertainen, tarkoittaa yhden prosenttiyksikön korkeampi tuotto noin 2,5 prosenttiyksikköä alempaa maksua. Kuviossa 5 esitetään ETK:n arvio tuottojen vaikutuksesta maksuun. Korkea tuotto on 1,2 prosenttiyksikköä korkeampi kuin peruslaskelmassa, matalassa tuotossa vastaavasti 1,2 prosenttiyksikköä matalampi.

Kuvio 5. ETK:n arvio sijoitustuottojen vaikutuksesta työeläkemaksuun. Lähde: ETK

Korrelaatio TyELin nimellisten vuosituottojen ja S&P 500:n vuosituottojen välillä on korkea (Kuvio 6), noin 93 prosenttia vuosina 2006-2022. Tämä siitä huolimatta, että kuvassa S&P 500:n tuotot on laskettu dollarimääräisistä tuotoista. Tämä puhuu sen puolesta, että nykyistä korkeampikaan osakepaino ei oleellisesti muuttaisi työeläkejärjestelmän kantamaa sijoitusriskiä.

Kuvio 6. TyELin nimelliset tuotot verrattuna S&P500:n nimellisiin tuottoihin

Sukupolvien välinen oikeudenmukaisuus

Kun ETK:n laskelmista katsoo eri sukupolvien saamia arvioituja tuottoja, ovat ne laskeneet. Uusimmat arviot reaalisista tuotoista 1970-luvun jälkeen syntyneille ovat aiempaa heikompia, noin 1,6 prosenttia miehille ja 2,1 prosenttia naisille (Kuvio 7). Aiemman arvion mukaan 70-luvun jälkeen syntyneet miehet saivat työeläkemaksulle noin 1,8 prosentin reaalisen tuoton ja naiset noin 2,5 prosentin tuoton (Kuvio 8).

Työeläkemaksun alemman tason pitäisi parantaa sisäisiä tuottoja. Samalla inflaatio-oletus on nostettu 2,0 prosenttiin (aiemmin 1,6 prosenttia) ja ansiotason reaalikasvu alennettu 1,2 prosenttiin (aiemmin 1,5 prosenttia). Tällöin eläkekarttumat jäävät reaalisesti pienemmiksi suhteessa maksuihin, jolloin myös sisäiset tuotot jäävät pienemmiksi.

Kuvio 7. Eläkemaksujen sisäinen reaalituotto ETK:n pitkänaikavälin laskelmassa 2022. Lähde: ETK

Kuvio 8. Eläkemaksujen sisäinen reaalituotto ETK:n pitkänaikavälin laskelmassa 2019. Lähde: ETK

Jos tuotoissa huomioitaisiin kansaneläke, takuueläke ja verot, olisivat sisäiset tuotot lähempänä nollaa tai jopa negatiivisia.

Lopuksi

Eläkejärjestelmä on aiempaa paremmassa kunnossa rahoituksellisesti. Silti haasteita riittää: työvoima hupenee syntyvyyden laskiessa ja maahanmuuton ollessa aiemmin arvioitua pienempää. Samaan aikaan talouden näkymät ovat sumuiset ja huoli taantumasta on kasvanut. Eläkejärjestelmän rahoitus lepää edelleen sen varassa, että Suomessa kannattaa tehdä työtä, vaikka sijoitustuottojen merkitys eläkkeiden rahoitukseen on kasvanut. Tarvitaan päivitystä järjestelmään, erityisesti sijoitustuottojen saamiseksi, mutta myös vakauden lisäämiseksi.

Lähteitä

• Tikanmäki H., Reipas K., Lappo S., Merilä V., Nopola T., Sankala M. (2022) Lakisääteiset eläkkeet - pitkän aikavälin laskelmat 2022, Eläketurvakeskus
• Tikanmäki H., Lappo S., Merilä V., Nopola T., Reipas K., Sankala M. (2019) Lakisääteiset eläkkeet: pitkän aikavälin laskelmat 2019, Eläketurvakeskus