Osittainen perustulo korvaa pääosan perusturvaetuuksista, mutta ei ansiosidonnaisia etuuksia. Etuusmeno kasvaa, joten verotusta täytyy kiristää ja työnteon kannusteet heikkenevät. Miltä tämä näyttää Sotu-komitean tarkastelemassa perustulomallissa?

Sotu-komitean perustulomalli

Perustulo

Sosiaaliturva-komitean tutkima perustulomallissa tulo on 752 euroa kuukaudessa kaikille aikuisille alle 65-vuotiaille. Perustuloa ei vähennä muut saadut etuudet. Perustulo on osittainen, mikä tarkoittaa, että se korvaa kotihoidontuen, kansaneläkkeen työkyvyttömyyseläkkeen, työmarkkinatuen, peruspäivärahan. Perustulo ei kuitenkaan korvaa toimeentulotukea, vaikka perustulo huomioidaan toimeentulotukea laskettaessa tulona.

Verotus

Verotus pidetään nykyisellään, paitsi perustulovero tuodaan uutena komponenttina. Perustulovero on 25 prosenttia tuloista 3 383 euron vuosituloihin asti, ja lisäksi 0,37 prosenttia puhtaasta ansiotulosta. Sen avulla kustannetaan perustulosta aiheutunut lisämeno. Ansiotulovähennys asetetaan nollaan, samoin työtulovähennys. Perustulo on verotettava etuus ja se huomioidaan tulona toimeentulotuessa ja asumistuessa. Asumistuen suojaosa on nostettu laskelmissa 600 e/kk jokaista aikuista kohden.

Esimerkkitapaukset

Tarkastellaan seuraavaksi, miten Sotu-komitean perustulossa kannusteet muuttuvat kolmessa esimerkkitapauksessa: (1) työmarkkinatuella oleva lapseton sinkku; (2) kaksilapsinen pariskunta; ja (3) lapseton pariskunta.

Työmarkkinatuella oleva

Tarkastellaan yksinkertaisuuden vuoksi työmarkkinatuella olevaa henkilöä, joka ryhtyy työskentelemään. Kuva 1 esittää hänen nettotulonsa palkan kasvaessa. Hän saa pienillä tuloilla asumistukea ja perustuloa palkkatulon lisäksi.

Kuvio 1. Nettotulot Sotu-komitean perustulossa tulolajeittain.

Kuva 2 näyttää, että perustulo ei tässä tapauksessa paranna henkilön saamia nettotuloja. Itse asiassa perustulo vähentää nettotuloja pienillä työansioilla.

Kuvio 2. Nettotulot Sotu-komitean perustulossa verrattuna nykytilaan.

Perustulo ei paranna myöskään työllistymisveroastetta, kuten kuvio 3 osoittaa. Itse asiassa perustulo vie henkilön tukevammin kannusteloukkuun kuin nykyinen sosiaaliturva.

Kuvio 3. Työllistymisveroaste Sotu-komitean perustulossa verrattuna nykytilaan.

Ansiosidonnaisella oleva perheellinen

Aikalailla sama tarina näkyy 2+2 -henkisen perheen tuloissa. Perheessä on 2 aikuista ja 2 lasta. Työtön (ansiopvraha, peruste 1500 e/kk), puoliso töissä (2500 e/kk).

Perheen nettotulot koostuvat palkasta, perustulosta, lapsilisästä ja ansiosidonnaisesta työttömyyspäivärahasta. Koska ansiopäivärahaa maksetaan vain, mikäli se ylittää perustulon, loppuu ansiosidonnaisen päivärahan maksaminen jo melko matalalla palkkatasolla (kuva 4).

Kuvio 4. Nettotulot Sotu-komitean perustuloa saavalle ansiosidonnaisella olevalle perheelliselle lajeittain.

Kuva 5 näyttää, että perustulo ei paranna nettoansioita. Tämä johtuu erityisesti verotuksen kiristymisestä.

Kuvio 5. Nettotulot verrattuna nykytilaan.

Työllistymisveroaste on korkeampi kuin nykymallissa alle 4000 e/kk palkkatasoilla.

Kuvio 6. Työllistymisveroaste Sotu-komitean perustulossa verrattuna nykytilaan.

Työskentelevä lapseton pariskunta

Tarkastellaan sitten työskentelevän lapsettoma pariskunnan tuloja ja työnteon kannusteita. Perheessä on 2 aikuista, ei lapsia. Molemmat puolisot ovat töissä, eivätkä saa työttömyyspäivärajaa. Puoliso palkka on laskelmassa kiinteä 1250 e/kk.

Pariskunnan nettotulot koostuvat palkkatulosta ja perustulosta, muita etuuksia he eivät saa.

Kuvio 7. Nettotulot Sotu-komitean perustulossa tulolajeittain.

Nettotulot ovat hieman korkeammat perustulossa kuin nykytilassa (kuvio 8).

Kuvio 8. Nettotulot verrattuna nykytilaan.

Kuvio 9. Työllistymisveroaste Sotu-komitean perustulossa verrattuna nykytilaan.

Työllistymisveroaste on korkeampi perustulomallissa korkeampi kuin nykytilassa (Kuvio 9).

Pohdintaa

Perustulo on universaali, vastikkeeton etuus, jota muut tulot eivät pienennä. Jos perustulo on korkea, on sen kustannus niin suuri, ettei se ole käytännössä mahdollinen. Siksi Suomessa usein keskustellaan osittaisesta perustulosta, jolloin perustulo korvaa ei ansiosidonnaisia etuuksia, vaan ainoastaan osan perusetuuksista, kuten kotihoidontuen.

Jos perustulo on osittainen, eikä kukaan menetä etuuksia, perustulon käyttöönotto kasvattaa väistämättä etuusmenoa. Tämä johtuu siitä, että perustulo maksetaan lähtökohtaisesti kaikille täysi-ikäisille ilman tarveharkintaa.

Valtion taloudessa menot tulee kattaa tuloilla. Erityisesti tuloverotusta pitää tällöin kiristää niin, että osittaisen perustulon vuoksi kasvaneet menot rahoitetaan tuloilla. Käytännössä perustulo+veroasteikon kiristys on sama asia kuin korvata perusetuudet uudella, palkkojen kanssa yhteensovitetulla perusetuudella. Toinen tapa toteuttaa sama asia on tehdä negatiivinen tuloveroasteikko.

Näiden esimerkkien valossa perustulo ei paranna työnteon kannusteita. Erityisesti työssäkäyvä pienipalkkainen pariskunta, jolla on lapsia, häviäisi. Esimerkit tässä eivät ole kattavia, mutta niitä ei myöskään ole valikoitu.

Sotu-komitean perustulo ei juuri muuttaisi työnteon kannusteita yli 3000 e/kk tuloilla. Sitä vastoin se heikentäisi työnteon kannusteita pienillä palkoilla, ansiosidonnaisella työttömyysturvalla ja osa-aikatyössä.

Johtopäätöksiä

Kustannusneutraaliuden edellyttämä verojen kiristys aiheuttaa sen, että perustulossa nettotulot eivät välttämättä parane. Myöskään työllistyminen ei välttämättä ole kannustavampaa kuin nykytilassa. Näiden esimerkkien valossa jää epäselväksi, millaisissa tilanteissa perustulo parantaisi kansalaisten tilannetta.

Kirjallisuus

Sotu-komitean aineisto