Onko työeläkemaksun sisäinen tuotto liian maltillinen?

5 minute read

Published:

Sijoituksia tehtäessä mietitään aina, millaista tuottoa sijoitetulle pääomalle saa. Työeläke on vakuutus, johon sisältyy myös suuri säästämiskomponentti. Onkin luontevaa kysyä, millaista tuottoa työeläkkeelle saa.

Työeläkkeen sisäinen tuotto

Työeläkemaksu on 24,4 prosenttia henkilön bruttopalkasta. Työntekijän osuus eläkemaksusta on keskimäärin 7,45 prosenttia palkoista, työnantaja maksaa loput. Jos tämän verran varoja sijoittaisi osakkeisiin, tulisi varoille tuottoja osinkoina ja arvonnousuna. Myös työeläkkeeseen sijoitetuille varoille voi laskea tuoton. Työeläkkeen sisäinen tuotto on se tuotto, joka pitäisi saada jotta eläkemaksut itse säästettynä riittäisivät etuuksien rahoittamiseen.

Esimerkki yksittäisten vakuutettujen työeläkemaksujen vastineeksi saamista tuotoista on Kuviossa 1. Tuotot on simuloitu elinkaarimallilla (kuten Tanskanen, 2020). Nykysäännöillä laskettu työeläkkeen sisäisten tuottojen mediaani on 2,2 prosenttia reaalisesti (kuvio 1), siis elinkustannusten kasvun päälle tulevaa tuottoa.

IRR:t Kuvio 1. Elinkaarimallilla (Tanskanen, 2021) laskettuja sisäisiä tuottoja

Kuviossa 1 sisäisten tuottojen hajonta johtuu eliniän eroista ja erilaisista työurista, kuten siitä joutuuko henkilö työkyvyttömyyseläkkeelle tai pitkäkestoiselle sairaspäivärahalle. Kuviossa 1 näkyvä tuottojen hajonta kertoo osaltaan työeläkkeen vakuutusluonteesta.

Sisäinen tuotto on tässä laskettu bruttopalkoista ja bruttoeläkkeistä ilman verotuksen huomiointia, kuten Risku (2015). Tällöin sisäiset tuotot ovat paremmin vertailukelpoisia säästämisestä saatavan tuoton kanssa.

Eläketurvakeskus (2021) on arvioinut eri ikäluokkien henkilöiden työeläkemaksulle saamia tuottoja (kuvio 2), jotka vastaavat hyvin tässä arvioituja tuottoja.

ETK:n arvio irr:stä Kuvio 2. Eläketurvakeskuksen arvio työeläkemaksun sisäisestä tuotosta eri ikäluokille (ETK, 2021)

Miten maksu vaikuttaa tuottoon?

Työeläkkeen sisäiseen tuottoon vaikuttaa se, paljonko etuuksia maksetaan ja toisaalta se, millaista maksutaso peritään. Jos työeläkemaksu nousee ilman etuuksien parantumista, alenee työeläkkeen sisäinen tuotto. Vastaavasti alempi työeläkemaksu tarkoittaa parempaa sisäistä tuottoa. Kuvio 3 vertailee sisäistä tuottoa 19; 24,4; ja 29 prosentin maksutasoilla.

Vertailu 3 Kuvio 3. Vertailu työeläkkeen sisäisistä tuotoista 19; 24,4; ja 29 prosentin työeläkemaksutasoilla

Jos maksutaso on 19 prosenttia palkoista, on sisäinen tuotto keskimäärin 3,1 prosenttia reaalisesti. Tämän voi tulkita myös niin, että jos täysin rahastoidussa eläkejärjestelmässä sijoitustuotto olisi keskimäärin 3,1 prosenttia reaalisesti, olisi maksu 19 prosenttia palkoista. Tulos vastaa melko hyvin ETK:n arviota (Tikanmäki et al. 2016).

Jos taas rahastoinnista luovuttaisiin kokonaan (“meidän jälkeemme vedenpaisumus”), olisi maksu eläkemenon suuruinen, luokkaa 29 prosenttia. Tällöin sisäinen tuotto heikkenisi keskimäärin noin 1,6 prosenttiin reaalisesti. Mallissa palkkojen kasvu on tämän suuruinen, ja eläkemaksulleen saa tuotoksi palkkojen kasvun verran. Näin sen oikeastaan pitäisi ollakin jakojärjestelmällä rahoitetussa eläkejärjestelmässä, koska rahastointi on kannattavaa vain, jos sijoitustuotto ylittää palkkojen kasvun (esim. Työeläkevakuuttajat Tela).

Työeläkkeen ja kansaneläkkeen yhteensovitus

Tämä ei vielä ole koko tarina. Työeläkkeen lisäksi Suomen sosiaaliturvaan kuuluu myös kansaneläke (628 e/kk pariskunnille / 703 e/kk yksinasuvalle), joka yhteensovitetaan työeläkkeen kanssa. Kun työeläke ylittää 59 e/kk, vähentää ylimenevä osa kansaneläkettä puolet ylittävästä määrästä. Kansaneläkkeen lisäksi on vielä takuueläke 885 e/kk, joka maksetaan jos muut eläkkeet eivät ylitä takuueläkkeen tasoa. Vaikka molempien tarkoitus on hyvä, heikentävät ne työeläkkeen kannustavuutta, koska pienituloiselle työeläkekarttuman kasvu ei välttämättä lisää juuri nettotuloja. Tällöin henkilö joutuu maksamaan työeläkemaksua, mutta ei saa sille juuri vastinetta.

Työeläkkeen sisäisen tuoton voi laskea oikeastaan kahdella vertailukohdalla. Yllä laskettu 2,2 prosentin reaalituotto laskettiin vertaamalla siihen tilanteeseen, että eläkkeellä ollessa ei muita tuloja olisi lainkaan. Tämä tapa on käytössä Kuvion 4 oranssissa käyrässä.

Toinen tapa laskea sisäinen tuotto on verrata siihen, että ilman eläkemaksujen maksamista henkilö saisi kansaneläkkeen ja takuueläkkeen, ja työeläkemaksulla eläke kasvaa verrattuna tähän tilanteeseen. Jälkimmäinen tapa on käytössä kuvion 4 sinisessä käyrässä, joka huomioi eläkkeiden yhteensovituksen.

Vertailu 3 Kuvio 4. Yhteensovitettu sisäinen tuotto verrattuna yhteensovittamattomasta työeläkkeestä laskettuun sisäiseen tuottoon

Kuvio 4 esittää työeläkkeen sisäisiä tuottoja, kun huomioidaan eläkkeiden yhteensovitus. Sisäisten tuottojen jakauma on enemmän vasemmalla ja niiden hajonta on suurempaa, kun huomioidaan yhteensovitus. Tämä kertoo, että yhteensovitus heikentää työeläkejärjestelmän sisäistä tuottoa selvästi. Osaltaan tämä on antanut kimmokkeen miettiä työeläkkeen veroluonnetta (esim. Tanskanen, 2020; Viherkenttä, 2020)

Maksutason ja sisäisen tuoton yhteys

Jos maksussa oleviin ja tuleviin työeläkkeisiin ei kosketa, ainoa tapa vaikuttaa työeläkkeen sisäiseen tuottoon on muuttaa maksua. Kuvio 5 esittää maksun ja sisäisen tuoton yhteyttä. Kuviossa sisäinen tuotto on määritetty kaikkien vakuutettujen yhteenlasketuista vuosittaisista työeläkemaksuista ja heidän yhteenlasketuista vuosittaisista työeläkemenoista.

Kuvio 5 kertoo paljolti saman tarinan kuin kuvio 3: jos maksu nousee, heikkenee työeläkkeen sisäinen tuotto; jos maksutaso on yli 29 prosenttia, ei rahastointi ole kannattavaa (sisäinen tuotto alittaa palkkojen kasvun); jos maksua onnistutaan keventämään nykyisestä, sisäinen tuotto paranee.

Jos työeläkejärjestelmä olisi täysin rahastoitu, riittäisi 3,5 prosentin reaalisella sijoitustuotolla 17 prosentin maksutaso (sininen käyrä kuviossa 5). Työeläkkeiden rahastointi on kuitenkin osittaista. Kuvio 5 ei kerro, millainen maksutaso olisi, jos sijoitustuotto osittaisella rahastoinnilla on 3,5 prosenttia. Sisäinen tuotto ja rahastojen sijoitustuotto ovat sama vain, jos eläkkeet on täysin rahastoitu. Osittaisessa rahastoinnissa sijoitustuotto vaikuttaa maksutasoon, joka vaikuttaa sisäiseen tuottoon, mutta muutosten suunta on sama kuin täyden rahastoinnin osalta.

Jos maksutaso nousee yli 26 prosentin, putoaa työeläkkeen sisäinen tuotto selvästi negatiiviseksi, kun huomioidaan työ-, kansan- ja takuueläkkeen yhteensovitus (oranssi käyrä kuviossa 5).

Vertailu 3 Kuvio 5. Työeläkemaksun ja sisäisen tuoton välinen yhteys.

Työeläkemaksun tuotto on maltillinen

Työeläkemaksusta saatava reilu 2 prosentin reaalituotto on maltillinen. Myös siihen liittyvä riski on maltillinen, ellei jopa vähäinen. Tässä mielessä työeläkkeen voi rinnastaa joukkovelkakirjasijoitukseen. Jos huomioidaan kansaneläkkeen ja takuueläkkeen yhteensovitus työeläkkeen kanssa, heikkenee työeläkkeen tuotto hyvin lähelle nollaa reaalisesti. Tämä on hyvin maltillinen tuotto.

Korkeampi työeläkemaksu ilman muutoksia etuuksiin heikentää työeläkkeen sisäistä tuottoa. Vastaavasti alempi maksu parantaa työeläkkeen sisäistä tuottoa. Työeläkejärjestelmällä on varaa olla sijoitustoiminnassaan reilusti nykyistä riskihakuisempi. Kun eläkejärjestelmän kvartaali on 25 vuotta, on järjestelmällä varaa sietää suhdannevaihteluita ja pyrkiä parantamaan nykyisiä sijoitustuottoja. Tällöin työeläkkeiden rahoittamiseen tarvittavat maksu olisi alempi ja työeläkkeen sisäinen tuottokin olisi hieman vähemmän maltillinen. Tämä olisi kaikkien etu.

Kirjallisuus

Eläketurvakeskus (2021) Työeläkeindikaattorit 2021

Risku, I. (2015) Yksityisalojen palkansaajien työeläkkeet syntymävuoden ja sukupuolen mukaan Eläketurvakeskuksen raportteja 09/2015

Tanskanen, A.J., Kotamäki, M. (2021) “Lafferin käyrä heterogeenisessa populaatiossa – ja miksi verolajilla on väliä” Kansantaloudellinen aikakauskirja 117 (3), 383-406.

Tanskanen, A.J. (2020) “Kommentti Viherkentälle eläkemaksujen veroluonteesta” Kansantaloudellinen aikakauskirja 116 (4), 484-500.

Tikanmäki, H, Appelqvist, J, Reipas, K, Sankala, M, Sihvonen, H (2016) Lakisääteiset eläkkeet: pitkän aikavälin laskelmat 2016 Eläketurvakeskuksen raportteja 08/2016

Työeläkevakuuttajat Tela, Työeläkkeiden rahastointi

Viherkenttä, T. (2020) Mitä eläkemaksut ovat ja onko niiden käsittely julkisen talouden tunnusluvuissa kohdillaan? Kansantaloudellinen aikakauskirja 116 (3), 637-641.