Syntyvyyskehityksen ennustaminen
Published:
Johdanto
Syntyneiden lasten määrä on Suomessa laskenut 61 000 lapsesta vuonna 2010 noin 50 300:ään vuonna 2017. Alkuvuoden 2018 luvuilla laskemalla vaikuttaa siltä että tämän vuoden syntyneden määrä jä alle 48 000:n ja hedelmällisyysluku alle vuoden 1973 pohjien. Laskeva trendi on jatkunut koko aikavälin 2010-2018, joten satunnaisvaihtelusta tuskin on kysymys. Osan syntyneiden lukumäärän laskusta selittää synnytysikäisten naisten lukumäärän pieneneminen, mutta ei läheskään kaikkea. Muiksi selityksiksi on tarjottu mm. työttömyyttä (Hiilamo, 2017) ja miesten heikkoa työsuhteeseen kiinnittymistä (Miettinen ja Jalovaara, 2015). Muissa maissa syntyvyyden laskun on arvioitu aiheutuvan mm. lapsikuolleisuuden vähenemisestä (Becker ja Barro, 1988), kaupungistumisesta (Martine et al., 2013) ja vanhuuseläkkeiden korkeammasta korvausasteesta (Boldrin et al., 2015). Sen lisäksi että työttömyys alentaisi syntyvyyttä, taloudellisten kriisien on myös havaittu lisänneen syntyvyyttä (Kohler ja Kohler, 2002).
Syntyneiden määrällä on viiveellä vaikutusta työikäisen väestön määrään, ja sitä kautta syntyvyyden laskulla on vaikutuksia mm. sosiaaliturvan rahoituksen kestävyyteen. Eläketurvakeskuksen laskelmien mukaan syntyvyyden lasku aiheuttaa työeläkemaksussa pitkällä aikavälillä useiden prosenttiyksiköiden nousupaineen (Tikanmäki, 2017). Myös Väestöntutkimuslaitos on analysoinut syitä syntyvyyden laskulle, mutta selkeätä syytä ei ole löytynyt (Rotkirch et al, 2017)
Tässä tutkimuksessa jatketaan aiemman harjoituksen mallilla ja kokeillaan miten hyvin ennuste toimii.
Aineisto
Tutkimuksessa käytetty aikasarja-aineisto on peräisin tilastokeskuksen StatFin-tietokannasta, ETK:lta ja Human Mortality Databasesta. Aineisto koostuu vuosien 1989-2017 datasta. Väestörakenteesta (Tilastokeskus) mukana on syntyneidet lukumäärät, kokonaishedelmällisyysluvut, synnyttäjien keski-ikä ja naisten lukumäärät 5-vuotisikäryhmittäin. Mukana ovat myös avioliittojen määrät 10-vuotisikäluokittain suhteutettuna ikäluokkien suuruuteen (Tilastokeskus).
Työllisyyttä (Tilastokeskus) kuvataan 10-vuotisikäluokittaisilla työllisyysasteilla sukupuolittain, 10-vuotisikäluokkakohtaisista työttömyysasteista sukupuolittain (suhteutettu ikäluokan kokoon, ), ja työsuhteiden tyyppitiedoilla (jatkuva/määräaikainen; kokoaikainen/osa-aikainen) vuosilta 1997-2017. Pienituloisuutta kuvaa 10-vuotisikäluokittainen pienituloisten osuus (tulos alle 60 % mediaanitulosta) väestöstä (Tilastokeskus). Kaupungistumista kuvaa maalla, ulommassa kaupungissa ja sisemmässä kaupungissa asuvien osuudet väestöstä (Tilastokeskus) Eläkejärjestelmän vaikutusta syntyvyyteen yritetään selvittää käyttämällä vertailukohtana eläkemenoa BKT:stä (Eläketurvakeskus). Lapsikuolleisuus (Human mortality database).
Kaikkiaan lähtöaineistossa on 39 aikasarjaa, joissa on 29 havaintoa vuosilta 1989-2017, tosin osasta aikasarjoja vuosien 1989 ja/tai 2017 luvut puuttuvat. Pidempiä aikasarjoja löytyy syntyneistä, naisten 5-vuotisikäluokittaisesta määrästä ja hedelmällisyysluvusta. Näistä käytetään aikasarjoja vuosilta 1970-2017.
Aineiston perusteella ei voi tehdä kausaalisia päätelmiä, ainostaan assosiatiivisuutta koskevia. Tämä tietenkin rajoittaa tulkintamahdollisuuksia.
Tarkoituksena on avoimen, toistettavan tutkimuksen hengessä näyttää täsmällisesti mitä on tehty. Tästä syystä alkuperäinen aineisto (myös tämä työkirja koodeineen, Rmd-muotoisena; data Rdata-muodossa) on kokonaisuudessaan saatavissa osoitteesta https://github.com/ajtanskanen/Syntyvyyden-tekij-t
Hedelmällisyysluvun muutoksia selittävä malli
Synnytysikäisten naisten lukumäärää pystytään lyhyellä aikavälillä ennustamaan melko hyvin, eikä siihen vaikuta juurikaan muut tekijät, kuten vaikkapa työllisyys tai taloudellinen tilanne. Jos sellaiset tekijät vaikuttavat syntyvyyteen, vaikutuksen pitäisi näkyä hedelmällisyysluvussa.
Yritetään sitten selittää hedelmällisyysluvun muutoksia käyttäen faktoreina kokoelmaa erilaisia tekijöitä ikäluokka- ja sukupuolikohtaisia avioituvuuksia ja pienituloisuusosuusasteita (60% mediaanitulosta); synnyttäjien keski-ikää, alle 1-vuotiaiden kuolleisuutta, eläkemenon bkt-osuutta, sekä sisäkaupungissa, ulkokaupungissa ja maaseudulla asuvien osuutta väestöstä.
syntyvyys_reg = bas.lm(hedelmallisyysluku ~pienituloisuus_18_24 + pienituloisuus_25_34 + lapsikuolleisuus + synnyttajien_keskiika + avioituvuus_naiset_25_29_lag1 + avioituvuus_naiset_30_34_lag1 + elakemeno + kehyskaupunki + sisempikaupunki + ulompikaupunki + maaseudulla, data = syntyvyysaineisto_redusoitu,
prior = "ZS-null", modelprior = uniform())Tuloksissa parhaana näkyy kolmen faktorin ja vakiotermin malli, jossa faktoreina ovat 25-29-vuotiaiden avioituvuus, sisäkaupungissa ja muualla kaupungissa asuvien osuus. Näillä faktoreilla on mahdollista selittää noin 92 % hedelmällisyysluvun varianssista datassa. Hieman yllättäen synnyttäjien keski-ikä ei näy mallissa merkittävänä tekijänä.
## P(B != 0 | Y) model 1 model 2 model 3
## Intercept 1.000 1.000 1.000 1.000
## pienituloisuus_18_24 0.214 0.000 0.000 1.000
## pienituloisuus_25_34 0.185 0.000 0.000 0.000
## lapsikuolleisuus 0.184 0.000 0.000 0.000
## synnyttajien_keskiika 0.745 1.000 1.000 1.000
## avioituvuus_naiset_25_29_lag1 0.406 0.000 0.000 0.000
## avioituvuus_naiset_30_34_lag1 0.701 1.000 1.000 1.000
## elakemeno 0.267 0.000 0.000 0.000
## kehyskaupunki 0.318 0.000 0.000 0.000
## sisempikaupunki 0.880 1.000 1.000 1.000
## ulompikaupunki 0.369 0.000 1.000 0.000
## maaseudulla 0.549 1.000 0.000 1.000
## BF NA 1.000 0.471 0.368
## PostProbs NA 0.094 0.044 0.035
## R2 NA 0.941 0.937 0.947
## dim NA 5.000 5.000 6.000
## logmarg NA 24.297 23.544 23.297Todennäköisyyspainotetut regressiokertoimet ovat
##
## Marginal Posterior Summaries of Coefficients:
##
## Using BMA
##
## Based on the top 2048 models
## post mean post SD post p(B != 0)
## Intercept 1.7762963 0.0038162 1.0000000
## pienituloisuus_18_24 0.0005066 0.0013957 0.2136930
## pienituloisuus_25_34 -0.0002746 0.0036827 0.1852837
## lapsikuolleisuus 3.0076867 10.1888787 0.1840318
## synnyttajien_keskiika -0.1235975 0.0934923 0.7453469
## avioituvuus_naiset_25_29_lag1 3.6247579 5.5809905 0.4058739
## avioituvuus_naiset_30_34_lag1 5.5550554 4.3213302 0.7013427
## elakemeno 0.0027119 0.0068929 0.2669085
## kehyskaupunki 0.0077092 0.0718377 0.3183207
## sisempikaupunki -0.1191101 0.0642508 0.8798427
## ulompikaupunki 0.0332517 0.0546571 0.3689557
## maaseudulla -0.0352264 0.0449093 0.5487536Regressiokertoimista näkyy, että avioituvuus lisää syntyvyyttä: yhden prosenttiyksikön nousu avioituvuudessa kytkeytyisi hedelmällisyysluvun kasvuun 1,49:stä 1,55:ään. Avioituvuus on laskenut 1,85 prosenttiyksikköä 30-34-vuotiaissa vuodesta 2008 vuoteen 2016, jolloin mallin mukaan sillä voi selittää 0,103:n verran hedelmällisyysluvun pudotuksesta.
Kaupungistuminen liittyy jälleen regression mukaan hedelmällisyyslukuun: sisäkaupungissa asuvien osuuden kasvu alentaa hedelmällisyyslukua (kerroin -0.119) ja muualla kaupungissa asuvien osuuden kasvu lievästi nostaa hedelmällisyyslukua. Tiedetään, että Suomen suurissa kaupungeissa on alimmat hedelmällisyysluvut, joten tulos on uskottava.
Aggregaattikertoimet kaikissa mallissa todennäköisyyksillä painotettuna ovat
##
## Marginal Posterior Summaries of Coefficients:
##
## Using BMA
##
## Based on the top 2048 models
## post mean post SD post p(B != 0)
## Intercept 1.7762963 0.0038162 1.0000000
## pienituloisuus_18_24 0.0005066 0.0013957 0.2136930
## pienituloisuus_25_34 -0.0002746 0.0036827 0.1852837
## lapsikuolleisuus 3.0076867 10.1888787 0.1840318
## synnyttajien_keskiika -0.1235975 0.0934923 0.7453469
## avioituvuus_naiset_25_29_lag1 3.6247579 5.5809905 0.4058739
## avioituvuus_naiset_30_34_lag1 5.5550554 4.3213302 0.7013427
## elakemeno 0.0027119 0.0068929 0.2669085
## kehyskaupunki 0.0077092 0.0718377 0.3183207
## sisempikaupunki -0.1191101 0.0642508 0.8798427
## ulompikaupunki 0.0332517 0.0546571 0.3689557
## maaseudulla -0.0352264 0.0449093 0.5487536Tarkastetaan vielä, millaisia residuaaleja jää selittämättä mallilla
Ja lopuksi verrataan mallin sovitetta
Residuaaleista näkee, että malli selittää heikoimmin viimeisimpiä havaintoja (erityisesti outlier #27). Aiemmin laskettiin, että juuri tällä aikavälillä faktorit selittivät vain hieman yli puolet varianssista.
Ennuste
Pyritään sitten arvioimaan miten hedelmällisyysluku kehittyy, mikäli 10 viime vuoden trendi jatkuisi näiden neljän tekijän osalta. Jatketaan trendiä lineaarisesti avioituvuudelle, kaupungistumiselle ja synnyttäjien keski-iälle. Muut tekijät pidetään vakiona.
Meillä on nyt ennuste hedelmällisyysluvusta, joten käytetään sitä ja väestöennusteen naisten lukumääriä arvioimaan lasten määriä 
Syntyvyyden laskun syyt
Vaikka tällä tutkimuksella ei pääse kiinni syntyvyyden laskun kausaalisiin syihin, näkyy tuloksista selvästi, että syntyvyyden laskua ajaa kaksi erilaista tekijää: hedelmällisyysluvun lasku ja synnytysikäisten naisten lukumäärän lasku. Vaikeampaa on yrittää selittää, mistä hedelmällisyysluvun lasku johtuu.
Yksi tässäkin tutkimuksessa selvästi esille tullut tekijä hedelmällisyysluvun laskulle on synnyttäneiden keski-iän nousu. Se kertoo selvästi siitä, että 20-24 -vuotiaat naiset saavat lapsia selvästi aiempaa vähemmän, samoin 25-29 -vuotiaat. Tämä saattaa johtua asenne- tai preferenssimuutoksesta, mutta myös sisäkaupungissa asuvien osuuden kasvu kytkeytyi tässä tutkimuksessa synnyttäneiden keski-iän nousuun.
Tilastokeskuksen tiedoista tiedetään, että kaupungeissa syntyvyys on alempaa kuin muussa maassa: “Vastaavasti matalin syntyvyys oli jaksolla 2013–2017 Helsingissä, jossa kokonaishedelmällisyysluku oli 1,27. Turussa luku oli 1,29 ja Tampereella 1,34. Myös kaikkien kuntien vertailussa viimeksi mainittujen kaupunkien syntyvyys oli matalimpien joukossa.” (Tilastokeskus, väestörakenne 2018).
Regressiokerrointen mukaan sisemmässä kaupungissa asuvien osuuden kasvu alentaa syntyvyyttä ja lykkää lasten hankintaa. Toisaalta ulommassa kaupungissa (samoin kuin maaseudulla) asuvien osuuden kasvu näyttäisi lisäävän syntyvyyttä ja vähentävän lastenhankinnan lykkäämistä. Tulokset ovat intuition mukaisia, koska sisemmissä kaupungeissa erityisesti lapsiperheille sopivien asuntojen hintataso on korkea, kun taas kauempana kaupunkien keskustoista hintataso on alempi. Kaupungistuminen ei siis välttämättä alenna syntyvyyttä, vaikka sisäkaupungeissa asuvien osuuden kasvu näyttää alentavan syntyvyyttä.
Suurin osa lapsiperheistä on edelleen avioperheitä. Avioituvuus erityisesti 30-34-vuotiailla kytkeytyy selvästi syntyneiden lasten määrään. Ainakin aiemmin on argumentoitu, että verrattuna avoliittoihin, avioliitoissa syntyy enemmän lapsia. Kyse voi olla myös valinnasta, mutta osaltaan avioituvuuden aleneminen kertoo asenne- tai preferenssimuutoksesta.
Tässä tutkimuksessa aineisto koostui pienestä määrästä havaintoja. Tästä syystä tuloksiin on syytä suhtautua varovaisuudella, vaikka usealle löydetylle tekijälle on selkeä selitys. Pyrittäessä soveltamaan faktorimallia eteenpäin, näkyy selvästi että hedelmällisyysluku laskee jyrkemmin kuin malli ennakoi. Tässä tutkimuksessa ei päästy kiinni eron syihin, joten joko faktoreita puuttuu mallista tai faktoripainot ovat siinä vääriä. Joka tapauksessa näyttää, että syntyvyyteen vaikuttavat tekijät ovat muita kuin aiemmin.
Johtopäätökset
Ennustemalli arvioi aivan oikein syntyvyyskehityksen alenevan, mutta alenemisnopeus on toteutuneeseen verrattuna liian pieni. Tämä kertoo joko faktoripainojen muuttuneen viime vuosina, tai todennäköisemmin siitä että mukaan on tullut muutosnopeuteen vaikuttavia tekijöitä, joita ei tässä tutkimuksessa ole huomioitu.
Viittaukset
Becker, G.S., Barro, R.J., Reformulation of the economic theory of fertility, The quarterly journal of economics, 1988
Boldrin, M., De Nardi, M., Jones, L.E. Fertility and social security, Journal of Demographic Economics 81, 261-299, https://doi.org/10.1017/dem.2014.14, 2015
Doepke, M., Child mortality and fertility decline: Does the Barro-Becker model fit the facts?
Hiilamo, H. T., Fertility Response to Economic Recessions in Finland 1991–2015 Finnish Yearbook of Population Research 52, 15-28 . DOI: 10.23979/fypr.65254, 2017
Kohler, H.-P., Kohler, I., Fertility Decline in Russia in the Early and Mid 1990s: The Role of Economic Uncertainty and Labour Market Crises, European Journal of Population 18, 233-262, https://doi.org/10.1023/A:1019701812709, 2002.
Martine, G., Alves, J.E., Cavenaghi, S., Urbanization and fertility decline: Cashing in on structural change, IIED Working paper, 2013
Miettinen, A., Miksi syntyvyys laskee? Suomalaisten lastensaantiin liittyviä toiveita ja odotuksia. Perhebarometri 2015. Väestöliitto, 2015.
Miettinen, A., Jalovaara, M. Stable employment – more babies? Life stage and educational differences in the effects of labour market attachment on first birth among Finnish men and women. Working Papers on Social and Economic Issues 15/2016, Turku Center for Welfare Research, 2016
Rotkirch, A., Tammisalo, K., Miettinen, A., Berg, V. Miksi vanhemmuutta lykätään? Perhebarometri, 2017.
Tikanmäki, H., Huomisen aikuiset syntyvät nyt, Eläketurvakeskuksen blogi https://www.etk.fi/blogit/huomisen-aikuiset-syntyvat-nyt/, 2017
Liite: Aika-sarjojen kuvaukset
syntyneet Syntyneiden lasten lukumäärä. Lähde: Tilastokeskus
hedelmallisyysluku “Kokonaishedelmällisyysluku saadaan laskemalla yhteen yhdelle ikävuodelle lasketut hedelmällisyysluvut. Näin saatu luku tarkoittaa laskennallista lasten määrää, jonka nainen synnyttää kyseisen vuoden hedelmällisyyden pysyessä voimassa naisen koko hedelmällisen kauden edellyttäen, ettei hän kuole ennen tämän kauden päättymistä.” Lähde: Tilastokeskus, Väestörakenne-tilasto
pienituloisuus_0_17, pienituloisuus_18_24, pienituloisuus_25_34, pienituloisuus_35_49, pienituloisuus_50_64 “Pienituloisuusaste: Pienituloisten osuus kyseisessä väestöryhmässä. Pienituloisia henkilöitä: Pienituloisia henkilöitä kyseisessä väestöryhmässä. Pienituloisten mediaanitulo: Pienituloisten ekvivalentit mediaanitulot kyseisessä väestöryhmässä. Köyhyysvaje: Pienituloisten tulomediaanin ja koko väestön pienituloisuusrajan erotus prosentteina rajasta. Ekvivalenttitulo: Kotitalouden käytettävissä olevat rahatulot kulutusyksikköä kohden vuodessa. Kulutusyksikkö: Modifioitu OECD-asteikko (1.0 - 0.5 - 0.3). Pienituloisuusrajat lasketaan vuosittain kaikkien kotitalouksien ekvivalenttitulon mediaanin perusteella. Julkaisuissa käytetty virallinen pienituloisuusraja on 60 % mediaanitulosta ja tulokäsite käytettävissä olevat rahatulot.Euromääräiset tiedot on esitetty vuoden 2016 rahassa.” Lähde: Tilastokeskus, Tulonjakotilasto
lapsikuolleisuus Alle 1-vuotiaana kuolleiden osuus elävänä syntyneistä. Lähde: Human mortality database
tyollisyysaste_miehet_15_24_lag1, tyollisyysaste_naiset_25_34_lag1, tyollisyysaste_miehet_35_44_lag1, tyollisyysaste_naiset_15_24_lag1, tyollisyysaste_miehet_25_34_lag1, tyollisyysaste_naiset_45_44_lag1 Yhden vuoden viivästetty 10-vuotisikäluokittainen työllisyysaste miehille ja naisille. Lähde: Tilastokeskus
synnyttajien_keskiika Laskettu synnyttäneiden äitien ikien keskiarvona. Lähde: Tilastokeskus
avioituvuus_naiset_25_29, avioituvuus_naiset_30_34 Naisten solmittujen avioliittojen lukumäärä suhteessa samanikäisten naisten lukumäärään. Lähde: Tilastokeskus
elakemeno Kokonaiseläkemeno Suomessa prosentteina BKT:stä Lähde: Eläketurvakeskus
kaupungissaasuvat, maaseudulla, sisakaupungissa Kaupungeissaasuvien osuus väestöstä, maaseudulla asuvien osuus väestöstä ja Lähde: Tilastokeskus
jatkuvakokoaika_miehet, jatkuvaosaaika_miehet, maaraaikakoko_miehet, maaraaikaosa_miehet, jatkuvakokoaika_naiset, jatkuvaosaaika_naiset, maaraaikakoko_naiset, maaraaikaosa_naiset Lähde: Tilastokeskus, työvoimatutkimus
naisten_lkm_15_19, naisten_lkm_20_24, naisten_lkm_25_29, naisten_lkm_30_34,naisten_lkm_35_39, naisten_lkm_40_45, naisten_lkm_45_49 Synnytysikäiset naiset 5-vuotisikäluokittain Lähde: Tilastokeskus
miesten_tyottomyysaste_15_24_lag1, naisten_tyottomyysaste_15_24_lag1, miesten_tyottomyysaste_25_34_lag1, naisten_tyottomyysaste_25_34_lag1, miesten_tyottomyysaste_35_44_lag1, naisten_tyottomyysaste_35_44_lag1 Yhden vuoden viivästetty 10-vuotisikäluokittainen työttömyysaste miehille ja naisille Lähde: Tilastokeskus
Liite: Kaupunkialueet
Sisempi kaupunkialue Sisempi kaupunkialue kuvaa kaupunkien tiivistä ja yhtenäistä tehokkaasti rakennettua aluetta. Sisemmällä kaupunkialueella lähiympäristön vallitseva aluetehokkuus on vähintään 0,1, joka vastaa tiivistä pientaloaluetta. Sisemmästä kaupunkialueesta irrallaan sijaitsevat korkean aluetehokkuuden alueet sisällytetään ulompaan kaupunkialueeseen. Jokaisella keskustaajamalla voi olla vain yksi sisempi kaupunkialue. Poikkeuksen tästä muodostavat Helsingin kaupunkiseudulla sijaitsevat kaupungit Järvenpää ja Kerava, joille muodostetaan oma sisempi kaupunkialue. Lähde: Ympäristöministeriö
Ulompi kaupunkialue Ulompi kaupunkialue koostuu erillisistä lähiöistä, kaupan, teollisuuden ja toimistojen reunakaupungista sekä toisaalta kaupungin viheralueista ja alemman tehokkuuden asuinalueista, jotka kuitenkin ovat selvästi osa yhtenäistä kaupunkialuetta. Ulommalla kaupunkialueella kolmasosa lähiympäristöstä on vähintään 0,02 aluetehokkuuden aluetta. Tällä kriteerillä ulomman kaupunkialueen ulkoraja estimoi asemakaavoitetun alueen ulkorajaa ja näin suunnitellusti rakennettua yhtenäistä kaupunkialuetta. Lähde: Ympäristöministeriö